Twitterissä valeuutisilla on menekkiä. Kuva: Kacper Pempel / Reuters
Twitterissä valeuutisilla on menekkiä. Kuva: Kacper Pempel / Reuters

Valheellinen tieto yllättää, pelottaa ja inhottaa vahvemmin kuin totuus, joka pikemminkin surettaa, ärsyttää, ilostuttaa tai herättää luottamusta.

Valhe ehtii kiertää puoli maailmaa, kun totuus on vielä lähtökuopissaan. Tämän osoittaa yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston jättitutkimus, jossa analysoitiin tosien ja valheellisten uutisten leviämistä Twitterissä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin uutisia välittäviä twiittejä, joiden oikeellisuuden oli varmistanut jokin tutkimukseen valituista kuudesta, itsenäisestä faktantarkistussivustosta. Uutisia kertyi keräysajan vuosilta 2006–2017 noin 126000, ja niistä oli twiitannut kolmisen miljoonaa ihmistä yhteensä yli 4,5 miljoonaa kertaa.

Tulosten perusteella valheelliset uutiset levisivät totuudenmukaisia nopeammin, kauemmaksi, laajemmalle ja syvemmälle aiheesta kuin aiheesta. Aihepiireittäin tarkasteltuna politiikan valeuutiset olivat ainakin kolme kertaa tarttuvampia kuin terrorismiin, luonnonkatastrofeihin, tieteeseen, urbaanilegendoihin tai taloustietoon liittyvät aiheet.

Julkisuudessa valeuutisten levittämisestä on toisinaan syytelty robottien pyörittämiä käyttäjätilejä eli botteja, mutta tämän tutkimuksen mukaan niiden tärkeimpiä levittäjiä ovat oikeat, twiittaavat ihmiset. Valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia totuutta todennäköisemmin, riippumatta Twitter-tilin iästä, twiittaajan seuraajamäärästä tai yleisestä aktiivisuudesta palvelussa.

Tutkimuksen mukaan valeuutisten määrä Twitterissä kasvaa tiettyjen tapahtumien, kuten vaalien, aikaan. Virheellistä tietoa levittivät tyypillisesti henkilöt, jotka eivät yleensä twiittaa kovin usein ja joiden Twitter-verkosto on melko pieni.

Valeuutisten suosiota selittää tutkijoiden mukaan niiden oikeita uutisia suuremmaksi koettu uutuusarvo. Twiitattujen reaktioiden mukaan valheelliset uutiset yllättivät, pelottivat ja inhottivat oikeita tietoja varmemmin. Totuudenmukaiset uutiset sen sijaan herättivät enemmän surun, erimielisyyden, ilon ja luottamuksen ilmaisuja.

Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä, jonka samaisessa numerossa joukko tutkijoita julkaisi myös yhteisen vetoomuksen valeuutisten lisätutkimuksen puolesta. Erään tutkimuksen mukaan pelkästään Facebookissa on noin 60 miljoonaa bottia ja Twitterissäkin 48 miljoonaa. Toisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen amerikkalainen törmäsi viime presidentinvaaleja edeltävän kuukauden aikana yhdestä kolmeen valeuutiseen.

”Valeuutisten levittäjät käyttävät erittäin hienostuneita menetelmiä”, toteaa tiedotteessa professori Filippo Menczer Indianan yliopiston informaatiotieteen, tietotekniikan ja insinööritieteiden tiedekunnasta.

”Jos meillä ei ole tarpeeksi mitattavaa tietoa ongelmasta, emme pysty ikinä suunnittelemaan toimivaa väliintuloa. Tämä paperi on todella kutsu ryhmille ympäri maailman – tutkijoille, toimittajille ja yksityisille yrityksille – työskennellä yhdessä tätä ongelmaa vastaan.”

webster
Seuraa 
Viestejä1062
Liittynyt27.11.2013

Valeuutiset leviävät somessa totuutta sukkelammin

Tokkura kirjoitti: MIT ei osaa erottaa totta epätodesta: valehtelee itse työkseen nälissään kuin harmaantunut ruuna! Puoskariylipisto Massachusetts Institute of Technogy (MIT) yrittää luistaa vastuusta terrorista ja gangsteri"tieteestä"... MIT on kyllä arvostetuimpia yliopistoja maailmassa. Tokkuralla sen sijaan taitaa iso pyörä heittää. Tokkura kirjoitti: Kukaan ei tarvitse MITin "salaisia tietokantoja" mihinkään todelliseen tarpeeseen, ja sitä paisti TIETEENHÄN PITÄSI OLLA JUILKISTA JA...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä