Venekunta pelastettiin Välimerestä Libyan rannikolla viime kesäkuussa. Kuva: Stefano Rellandini/Reuters
Venekunta pelastettiin Välimerestä Libyan rannikolla viime kesäkuussa. Kuva: Stefano Rellandini/Reuters

Salakuljettajat pyrkivät myös suojelemaan mainettaan.

Keskisen Välimeren reitillä Libyasta Italiaan toimivat ihmissalakuljettajat näyttävät operoivan eräänlaisina yksityisyrittäjinä. Taustalla ei ole suurempaa organisaatiota, kertoo European Journal of Criminology -tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus.

Yksittäisten toimijoiden pidättäminen ei silti ole tutkimuksen nojalla tehokas keino torjua ihmissalakuljetusta. Markkinoilla on niin paljon kysyntää, että joku toinen ottaa pian bisneksen hoitaakseen.

Cambridgen yliopiston kriminologi Paolo Campana on toteuttanut laajan tutkimuksen Välimeren ihmissalakuljettajien toiminnasta aineistonaan Lampedusan onnettomuuden tutkintamateriaali.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 2013 Lampedusan saaren edustalla Välimerellä upposi siirtolaisia kuljettanut kalastusalus. Onnettomuudessa kuoli 366 ihmistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Italian viranomaiset käynnistivät laajan tutkinnan, jossa muun muassa kerättiin lausuntoja siirtolaisilta ja tallennettiin salakuljettajien puheita kuuntelulaitteiden avulla Välimeren molemmilla puolilla.

Tämän aineiston pohjalta Campana on laatinut eräänlaisen verkostoanalyysin siitä, miten salakuljetusbisnes pyörii.

”Ihmisiä Afrikan sarvesta Eurooppaan Libyan kautta tuovan salakuljetusringin toiminta ei vaikuta siltä, että taustalla käskyjä antaisi jokin suurempi organisaatio. Toiminta eroaa täysin siitä, miten mafian kaltainen organisaatio pyörii”, Campana kertoo tutkimustiedotteessa.

On arveltu, että Sisilian mafialla olisi sormensa pelissä salakuljetusbisneksessä. Tästä ei kuitenkaan löytynyt mitään viitteitä.

Campanan aineistossa on tunnistettu kolmisen sataa Lampedusan onnettomuuden aikoihin toiminutta ihmissalakuljettajaa. Näistä 95 prosenttia oli miehiä ja toimi keskisen Välimeren pääreitillä.

Reitillä kulkee ihmisiä Afrikan sarvesta Libyan kautta Italiaan ja sieltä eteenpäin muualle Eurooppaan. Valtaosan päämääränä olivat Pohjoismaat.

Salakuljetukseen kytkeytyi myös ihmisiä, jotka hankkivat rahaa sieppaamalla ihmisiä Libyan aavikoilla sekä tripolilaisia miliisejä, jotka vapauttavat siirtolaisia pidätyskeskuksista lahjuksia vastaan.

”Ihmiset erikoistuvat”, Campana sanoo.

Ihmissalakuljettajista erottui alkeellinen hierarkia joillain reitin pätkillä. Valtaosa toiminnassa mukana olevista toimii käskyjä vastaanottavina avustajina. Noin 15 prosenttia tekijöistä toimii järjestäjinä.

”Järjestäjien välillä ei kuitenkaan näytä olevan koordinaatiota, mikä tukee ajatusta siitä, että ihmissalakuljettajat toimivat eräänlaisina vapaina yrittäjinä.”

Toisin sanoen järjestäjät pyörittävät omaa bisnestään alaistensa kanssa, mutta eivät muodosta laajempaa verkostoa. Italian päässä toimivat ihmissalakuljettajat eivät esimerkiksi olleet juuri lainkaan yhteydessä toisiinsa.

Tutkimus selvitti myös salakuljetusbisneksen rahaliikennettä. Kuuntelulaitteilla saatu tieto ja siirtolaisten haastattelut paljastavat, että maksut salakuljettajille hoidetaan pankeista riippumattomalla Hawala-rahansiirtojärjestelmällä.

Yksi salakuljettaja veloitti eräältä pariskunnalta Välimeren ylityksestä 3 600 dollaria (2 940 euroa). Toinen laskutti 150 euroa automatkasta Sisiliasta Roomaan.

Aineisto paljasti myös, että salakuljettajat ovat tarkkoja maineestaan.

Eräässä nauhoitetussa keskustelussa yksi salakuljettaja moittii toista siitä, että tämä on ahtanut veneen liian täyteen ihmisiä. Läksyttäjä vertaa veneen ylitäyttöä siihen, että jättää yhteisasunnon vessan siivoamatta. Se saa kaikki osalliset näyttämään huonolta.

Kuuntelunauhojen perusteella salakuljettajat ovat myös maksaneet korvauksia Lampedusan onnettomuudessa menehtyneiden siirtolaisten omaisille pelastaakseen maineensa.

Jos salakuljettaja ei pysty tarjoamaan toimivaa palvelua, hän menettää asiakkaansa.

Vuonna 2016 Välimeren yli Italiaan matkusti ennätykselliset 181 000 ihmistä. Viime vuonna määrä väheni kolmanneksella 117 000:nteen.

Campana korostaa, että salakuljetuksen torjuntaan tarvitaan koordinoituja ja samanaikaisia toimia kaikilta reitin varrella olevilta mailta. Bisnes on niin kannattavaa, että tarjontaa on vaikea kitkeä.

”Tämä on valtavan kysynnän ajama markkina, ja ratkaisu on puuttua tähän kysyntään.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla