Salaiset rituaalit vetivät turhautuneita ja toimintaa kaipaavia nuoria miehiä kuin magneetti. Kuva: Getty Images
Salaiset rituaalit vetivät turhautuneita ja toimintaa kaipaavia nuoria miehiä kuin magneetti. Kuva: Getty Images

Ku Klux Klanissa jokainen löysi sopivan vihollisen kotikulmiltaan.

Viikko ennen Yhdysvaltain marraskuisia presidentinvaaleja äärijärjestön äänitorvi Crusaders-lehti julisti tukevansa konservatiiviehdokasta Donald Trumpia. Kuin yhteisen linjan vakuudeksi etusivulla komeili iso otsikko: Tehdään Amerikasta taas suuri.

Tuen ilmaus ei voinut tulla Trumpille yllätyksenä. KKK:n vaikuttajia oli jo aiemmin asettunut hänen taakseen, sen jäseniä oli nähty vaalitilaisuuksissa, ja vaalimainontaakin he olivat rahoittaneet.

Nyt Trump kuitenkin kieltäytyi tuesta. Kampanjatoimisto ilmoitti, ettei klaanin vihapuhe vastaa sen enempää ehdokkaan kuin häntä tukevien kymmenien miljoonien amerikkalaisten näkemyksiä.

Vaalin ratkettua KKK kuitenkin kiinnosti kansalaisia kovasti. Sitä googlattiin kaksi kertaa enemmän kuin 12 vuoden seurannan aikana. Google Trendsin tilasto ei kerro, millä mielellä ihmiset hakujaan tekivät, mutta Washington Post esitti yhden arvion edellisen hakupiikin perusteella.

Se osui nykyisen presidentin Barack Obaman vaalivoittoon vuonna 2008. Silloin KKK:n googlaajat etsivät tietoa myös rasismista yleensä. Ehkä amerikkalaiset nytkin halusivat sijoittaa klaanin historiallisiin yhteyksiinsä.

Jos tämä on selitys, googlaajat eivät löytäneet kaunista luettavaa.

Kaappasi, hakkasi ja hirtti

Ku Klux Klan syntyi alun perin vuonna 1865 sen jälkeen, kun etelävaltioit olivat hävinneet sisällissodan ja menettäneet talouselämänsä perustan: neljä miljoonaa orjaa. Neljä etelän upseeria päätti piristää ankeaa elämäänsä ja perusti salaseuran kiusaamaan pohjoisvaltioiden miehitysjoukkoja ja vapautettuja mustia, jotta nämä muistaisivat asemansa valkoisen rodun alapuolella.

Aate otti tulta. Pian klaaneja perustettiin pitkin etelää. Samalla ryöpsähti väkivalta. Klaani pelotteli, kaappasi, ruoski, hakkasi ja hirtti. Vihan saivat tuntea myös valkoiset, etenkin opettajat.  Kouluja poltettiin, ja opettajia häädettiiin, kidutettiin ja tapettiin.

1870-luvun taitteessa tilanne oli kehittynyt niin pahakisi, että ensin suuri valamiehistö julisti klaanin terrorijärjestöksi, sitten presidentti määräsi rikolliset tuomiolle lailla.

Palasi paljon mahtavammaksi

45 vuotta myöhemmin KKK heräsi henkiin – aikansa uuden median, elokuvan, innoittamana. Tällä kertaa se lähti varjelemaan isänmaan ydinarvoja niiden uhkaajilta. Heitä riitti: mustat, siirtolaiset, joutilaat, huonot naiset,  juutalaiset, katoliset, lakkoilijat, mielisairaat, homoseksuaalit…  Jokainen löysi vihollisen omilta kotikulmiltaan.

Klaanin sanomaa vietiin myyntimiesopein ympäri Yhdysvaltoja. 1920-luvun puolivälissä siihen kuului neljä miljoonaa jäsentä. Se oli mahtitekijä, joka valvoi monin paikoin hallintoa ja päätöksentekoa ja saattoi uhkailla jopa Washingtonin vallanpitäjiä.

Röyhkeys kostautui. Suuri yleisö kääntyi väkivaltaa vastaan, ja poliitikot tajusivat, että klaanin tuki oli kuoleman suudelma, sillä iso osa äänestäjistä tuli ryhmistä, joita KKK vihasi.

1930-luvulla monimiljoonainen jäsenkunta oli huvennut sataantuhanteen – muttei klaani siihen kuollut. Ristejä poltettiin ja terroritekoja tehtiin vielä 1960-luvulla. Oman ilmoituksensa mukaan KKK:lla on yhä lähes kaksisataa paikallisosastoa.

 

Lue lisää

Joulukuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa historiaan erikoistunut toimittaja Mika Remes kuvaa seikkaperäisesti valkoista terroria, joka koetteli Yhdysvaltoja inhimillisesti katsoen ihan äskettäin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Stadin Santtu
Seuraa 
Viestejä3
Liittynyt26.8.2015

Valkoinen viha räjähti väkivallaksi

Olen Tiede-lehden monivuotinen tilaaja. Toivoisin, ettei Tiede-lehdessä aloiteta politikointia. Tämän KKK-artikkelin viimeinen kappale Trump-viittauksineen - ainakin painetussa versiossa - oli täysin asiaton ja todella epätieteellinen artikkelin muunkin sisällön ollessa tulkittuna historiana sellainen, josta joku voisi kohdittain olla toistakin mieltä. (Itselläni ei tältä osin jäänyt huomautettavaa.) Jos te alatte politikoimaan yhtäällä, se vie uskottavuutenne toisaalla. Pysykää tieteessä!...
Lue kommentti
Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9571
Liittynyt20.1.2013

Valkoinen viha räjähti väkivallaksi

BCK kirjoitti: Mitä asiatonta ja epätieteellistä painetussa lehdessä oli? Ainakaan omaan silmääni ei osunut mitään sellaista tuossa nettiversiossa. Tosiasiahan on, että KKK tuli Trumpia hyvinkin näkyvästi? KKK:n tekemiset/tukemiset on yksi ja Trump toinen juttu, eli ei pidä automaattisesti yhdistää Trumpia KKK:hon vaikka KKK ilmoittikin olevansa ns. Trumpin takana presidenttikisassa. SS on oikeassa kun moittii tiede-lehden juttua. On yksi asia jos ja kun me palstalaiset väittelemme...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4236
Liittynyt29.8.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Olen pohtinut asiaa jokseenkin näin... Ei sitä välttämättä kannata löiittyä/fanittaa jotain puoluetta ellei tosissaan voi uskoa siirtyvänsä jonkinlaiseen parempaan tietoisuuteen. Sama pätee puolueen perustamiseen. Tuskin esim. Harkimo uutta puoluetta perusteiais ellei voisi itse uskoa jonki9nlaiseen parempaan visioon ja tietoisuuteen maailmasta, johon kukaan muu ei kykene. ---> Seuraa automaattisesti kritiikkivoittoinen suhtautuminen muihin, eniten varmaan tässä Hjalliksen tapauksessa...
Lue kommentti

Ruhollah.