Valon kulku muuttuu aivoissa, mikä havaintaan ilmaisimella.
Valon kulku muuttuu aivoissa, mikä havaintaan ilmaisimella.

Aivojen verenkierto paljastuu uudella menetelmällä. 

Valon avulla voi ottaa selvää aivoverenkierron muutoksista ja tutkia esimerkiksi unihäiriöitä, vahvistaa Aalto-yliopiston tuore väitöskirja. Uutta menetelmää testaan jo sairaaloissa.

Tulevaisuudessa optinen mittausmenetelmä voi auttaa selvittämään muun muassa unihäiriöiden vaikutuksia verisuonistoon ja aivoihin sekä häiriöiden läheistä kytköstä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Optisessa mittauksessa päähän syötetään valoa esimerkiksi otsan ihon läpi valokuitua pitkin. Valo kulkee aivoissa, muuttaa kulkusuuntaansa monta kertaa, ja osa siitä heijastuu takaisin ulos. Tätä aivoissa käynyttä valoa voidaan mitata toisella kaapelilla joidenkin senttien päässä siitä kohdasta, josta valo syötettiin koehenkilön päähän.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos aivoihin syötetty valo kohtaa matkallaan vilkasta verenkiertoa, se vaikuttaa voimakkaasti mittaussignaaliin ja on usein merkki hermosolujen vilkkaudesta. Verenkierron muutoksista pystytään päättelemään, mitkä aivoalueet ovat aktiivisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivojen verenkiertoa voidaan tutkia myös toiminnallisella magneettikuvauksella, mutta optisen kuvantamisen etuna on se, että sillä voidaan tutkia esimerkiksi luonnollista unta ja tehdä pidempiaikaista monitorointia. Magneettikuvauksessa tämä on hankalaa, sillä laite pitää kovaa ääntä ja koehenkilön täytyy maata tutkimuksen ajan hievahtamatta.

Valomittaukseen käytettävä laite on myös pieni ja helppo siirrellä, kun taas toiminnallinen magneettikuvaus tehdään suurella laitteella erillisessä huoneessa.

Mittauksessa käytettävän valon teho on matala, ja se lämmittää kudosta suurin piirtein saman verran kuin auringon säteily aurinkoisena päivänä. Valo kulkee samalla tavalla aivokudoksen läpi kuin taskulampun valo kulkee kämmenen läpi.

Hyödyistä huolimatta menetelmää ei käytetä vielä kovin paljon sairaaloissa, sillä mitatut ilmiöt ovat monimutkaisia ja joskus hankalia tulkita.

Tohtoriopiskelija Tiina Näsi pyrki väitöstyössään edistämään optisen menetelmän hyödyntämistä käytännössä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla