Aequorea victoria -meduusa hohtaa häirittynä vihreänä. Kuva: <A HREF=http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Aequorea4.jpg>Wikimedia Commons</A>.
Aequorea victoria -meduusa hohtaa häirittynä vihreänä. Kuva: Wikimedia Commons.

Vihreän fluoresoivan proteiinin japanilainen löytäjä ja sen yhdysvaltalaiset kehittäjät palkittiin kemian Nobel-palkinnolla.

Kemian Nobel-palkinnon saivat japanilainen Osamu Shimomura (s. 1928) Bostonin yliopistosta sekä yhdysvaltalaiset Martin Chalfie (s. 1947) Columbian yliopistosta New Yorkista ja Roger Tsien (s. 1952) Kalifornian yliopistosta La Jollasta.

Kolme tutkijaa jakavat tasan kymmenen miljoonan kruunun (noin miljoonan euron) palkinnon, joka myönnettiin "vihreän fluoresoivan proteiinin GFP:n löytämisestä ja kehittämisestä".

Kirkkaan vihreänä loistava valoproteiini GFP havaittiin ensi kerran meduusalajilla Aequorea victoria. Proteiinista on sittemmin tullut biotieteiden yksi tärkeimmistä työkaluista.

Valoproteiinin avulla tutkijat ovat voineet katsoa aiemmin näkymättömiä prosesseja, kuten hermosolujen kehittymistä tai syöpäsolujen leviämistä.

Tutkijat osaavat nykyään dna-tekniikan avulla kytkeä valoproteiinin muihin kiinnostaviin, mutta näkymättömiin proteiineihin.

Osamu Shimomura ensimmäisenä eristi GFP:tä Pohjois-Amerikan länsirannikolla elävästä meduusasta. Hän huomasi, että proteiini loistaa uv-valaistuna kirkkaan vihreänä.

Martin Chalfie osoitti GFP:n mahdollisuudet erilaisten biologisten ilmiöiden merkkiproteiinina. Yhdessä varhaisimmista kokeistaan hän väritti kuusi yksittäistä läpinäkyvän sukkulamadon C. elegansin solua valoproteiinin avulla.

Roger Tsien laajensi GFP:n väripalettia vihreän aallonpituuden ulkopuolelle. Sen ansiosta tutkijat voivat seurata useita eri biologisia tapahtumia samanaikaisesti.

Lue myös artikkeli Miksi hiiret ovat vihreitä? Valoproteiini mullisti elävien solujen tutkimuksen ja helpotti geeninsiirtojen seuraamista. Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2001.

Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tiedote