Nenän näpläys vie flunssavirukset juuri sinne, minne ne haluavat. Kuva: Shutterstock
Nenän näpläys vie flunssavirukset juuri sinne, minne ne haluavat. Kuva: Shutterstock

Tehokkain tapa estää flunssa on tämä. Älä kaiva nenää!

Aamun ruuhkabussissa köhistään ja niiskutetaan. Parin penkkirivin päässä ilmoille pärskähtää kunnon räkäpilvi. Moni miettii: tarttuuko flunssa nyt minuunkin?

On paljon todennäköisempää, että flunssan saa jollain muulla tavalla.

Flunssa tarttuu itse asiassa yllättävän huonosti. Eräässä tutkimuksessa runsaan viikon oleskelu samassa tilassa flunssapotilaan kanssa tartutti vain joka toisen. Parin päivän oleilussa vaara oli vielä pienempi: vain joka kymmenes sairastui.

Kokeessa ratkaisevimmaksi selittäjäksi nousi voimakas nuha: flunssan alkuvaiheessa räkään erittyy runsaasti viruksia. Jos vältyt suoralta räkäkontaktilta, säästyt luultavasti myös taudilta.

Ilma ei kanna kauas

Nenä on nuhakuumevirusten pääreitti, mutta tärkein tartuntatapa on edelleen epäselvä. Vaihtoehtoja on käytännössä kolme.

Virukset leviävät aerosolipisaroina ilmaan, kun sairastunut pärskii tai yskii. Lento jää kuitenkin lyhyeksi. Virukset eivät juuri etene metriä kauemmaksi. Siksi flunssan tarttuminen ilmateitse on kohtalaisen epätodennäköistä, ellei saa suihkua kasvoilleen.

Paljon suuremman riskin aiheuttaa suora kontakti, erityisesti nuhanenän kättely, sillä virukset siirtyvät tehokkaasti kädestä käteen. 

Lähes yhtä tehokas tartuntatapa on epäsuora kontakti. Sairastuneen ympäristöön levittämät virukset säilyvät pitkään tartuntakykyisinä ovenkahvoissa, hissin napeissa, kaukosäätimissä, vessan vesihanoissa ja jääkaapin ovessa. Kun sormi sipaisee viruksen mukaansa, se on jo lähellä päämääräänsä.

Lopusta pitää huolen luontainen tapamme kaivella nenää. Se vie viruksen sinne, minne se haluaa: nenän limakalvoille. Tutkimusten mukaan 96,5 prosenttia meistä pyöräyttelee säännöllisesti sormea sieraimessa. Tyypillinen tahti on neljästi päivässä, mutta himokaivurit yltävät 20 kertaan.

Tartunnan vaara pienentyisi merkittävästi, jos luopuisimme nenän näpläyksestä. Sama neuvo koskee silmien hieromista. Silmän sisäkulmasta lähtevä kyynelkanava valuttaa viruksia suoraan nenään.

Suukko ei sairastuta

Eritteelläkin on väliä. Nuhavirukset viihtyvät nenänielussa, suusta ja syljestä niitä löytyy vähemmän. Siksi flunssaisen suutelu ei ole vaarallista, kunhan sen tekee taiten – sieraimia koskettamatta. Eräässä kokeessa reippaasti oirehtivat nuorukaiset suutelivat yli minuutin ajan naisopiskelijoita. Vain yksi kolmestatoista sairastui.

 

Lue lisää

Joulukuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa päätoimittaja, lääketieteen erikoistoimittaja Jukka Ruukki selvittää kuusi muutakin faktaa flunssasta. Hän kysyy muun muassa, suojaako C-vitamiini infektiolta.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5206
Liittynyt21.7.2017

Vältä flunssa. Keskity käsiisi.

"Kesäkuussa 2014 julkaistussa lasten alahengitystieinfektiota käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa yskänlääkkeitä ei suositella käytettäväksi lasten yskän hoidossa. Ne vaikuttavat keskushermostoon ja voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja, tajunnan häiriöitä ja jopa aivovaurioita." Yskänlääkkeet eivät helpota lasten yskänoireita, mutta aiheuttavat jopa tajunnan häiriöitä
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli