Hyceanissa voisi ehkä näyttää tältä. Kuva: <span class="photographer">Amanda Smith, University of Cambridge</span>
Hyceanissa voisi ehkä näyttää tältä. Kuva: Amanda Smith, University of Cambridge

Maan oloista hyvin paljon poikkeavilla planeetoilla voisi olla jonkinlaista elämää.

Ajatelkaa planeettaa, jolla on 200 asteen pintalämpötila ja kaasukehä täynnä vetyä, jolla on korkea ilmanpaine ja pinnan laajuinen kuuma valtameri. Olot eivät kuulosta ihmiselle houkuttelevilta.

Tällainen planeettatyyppi, nimeltään hycean, on uuden tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvä paikka etsiä merkkejä elämästä.

Maan ulkopuolisen elämän etsintä on tähän mennessä keskittynyt paljolti maankaltaisten planeettojen löytämiseen. Uusi tutkimus arvioi, että maapallostamme hyvin paljon poikkeavat planeetat ovat parempia ehdokkaita elämän kehdoiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nimitys hycean tulee englanninkielen vetyä ja valtamerta tarkoittavista sanoista hydrogen ja ocean. Planeettatyyppiä on aiemmin nimitetty myös supermaapalloksi tai minineptunukseksi, mutta Hycean on uusi luokitus näiden rinnalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäinen aurinkokuntamme ulkopuolinen eksoplaneetta löytyi vuonna 1992. Se kiersi pulsaria eli nopeasti pyörivää neutronitähteä, joten elämää planeetalla tuskin on. Jo vuonna 1995 löytyi planeetta kiertämässä Auringon kaltaista tähteä. Planeetta lienee kaasujättiläinen, jonka pinnalla on yli tuhannen asteen kuumuus.

Sittemmin miltei kolmenkymmenen vuoden aikana tutkijat ovat löytäneet tuhansia planeettoja. Niistä suurin osa on ollut kooltaan nimenomaan maapallon ja neljä kertaa planeettaamme leveämmän Neptunuksen välissä.

Cambridgen yliopiston tohtori Nikku Madhusudhan ryhmineen on todennut, että nämä läpimitaltaan suuret, mutta yleensä massaltaan suhteellisen pienet planeetat voivat olla suotuisia ainakin mikrobeille tai vastaavalle elämälle.

Tutkijoiden silmissä lupaavinta on se, että tällaisten planeettojen niin sanottu ”kultakutrivyöhyke” on paljon suurempi kuin maankaltaisilla planeetoilla.

Käsite viittaa siihen avaruuden alueeseen, jolla tähteään kiertävällä planeetalla voisi teoriassa olla suotuisat olot elämän synnylle, kuten nestemäistä vettä.

Hycean-planeetta voisi Madhusudhanin ja kumppaneiden mukaan olla niin lähellä tähteään, että sen keskivertopintalämpötila olisi noin 220 astetta.

Jos planeetta ei pyörisi eli sen toinen puoli olisi aina tähteä päin, sen pimeällä puolella voisi olla elämää. Tällaisia tapauksia tutkijat sanovat pimeiksi hycean-planeetoiksi.

Toinen vaihtoehto on kauempana tähdestä oleva kylmä hycean-planeetta. Se saisi huomattavasti vähemmän säteilyä ja voisi olla hyvinkin kaukana omasta tähdestään eikä kultakutrivyöhykkeellä.

Jos ilmakehän vetypitoisuus, planeetan laajuinen valtameri pinnalla ja muut tekijät ovat kohdallaan, hycean-planeetta voi olla pienimmillään noin 2,6 kertaa maapallon kokoinen ja isoimmillaan kymmenkertainen, jotta elämä olisi mahdollista.

Tutkijoiden mukaan uuden luokituksen planeettojen löytäminen on paljon helpompaa kuin maapallon kaltaisen. Syynä ovat hycean-planeettojen koko, lämpötila ja ilmakehän koostumus.

Tutkijat uskovat, että syksyllä avaruuteen lähetettävä James Webb-teleskooppi voisi hyvinkin pian löytää jälkiä elämästä hycean-planeettojen kaasukehästä. Siksi tutkijat ovat koonneet laajan joukon mahdollisia ehdokkaita alle sadan valovuoden säteeltä. Ne kaikki kiertävät suhteellisen himmeitä punaisia kääpiötähtiä.

“Meidän täytyy olla avoimia siitä, mistä oletamme elämän löytyvän ja millainen muoto sillä on, sillä luonto yllättää meidät ennennäkemättömillä tavoilla jatkuvasti”, tohtori Madhusudhan kommentoi Cambridgen yliopiston tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla