Tutkakelkka Larsen C -jäähyllyllä. Kuva: British Arctic Survey
Tutkakelkka Larsen C -jäähyllyllä. Kuva: British Arctic Survey

Se saattaa lohjeta vuosisadan loppuun mennessä tai nopeamminkin.

Valtava kelluva jäähylly Etelämantereella ohenee sekä ylä- että alapuolelta, mikä ennustaa koko jäähyllyn hajoavan tämän vuosisadan aikana.

Jäähylly on nimeltään Larsen C. Sen naapurit Larsen A ja B hajosivat jo vuosina 1995 ja 2002. Larsen C on kolmikosta suurin, ja sen pinta-ala on 50 000 neliökilometriä eli noin puolet Lapin maakunnasta.

Ennuste Larsen C:n hajoamisesta vuosisadan aikana perustuu satelliitti- ja tutkatietoihin vuosilta 1998–2012.

Jäähylly on menettänyt jäätä keskimäärin neljän metrin paksuudelta. Syynä voivat olla merivirtojen lämpeneminen tai mantereelta vyöryvien jäävirtojen muuttuminen. Myös Larsen C:n ylin lumikerros on tiivistynyt.

Jäähylly on laaja, joten jos se hajoaa, jäätiköt Etelämantereelta pääsevät valumaan esteettä mereen. Se osaltaan nostaa merenpintaa. Tutkijat arvioivat merenpinnan nousevan yli puoli metriä vuosisadan loppuun mennessä.

Jäähylly voi tutkijoiden mukaan hajota vuosisadassa, jopa nopeamminkin ja melkein varoittamatta. Todennäköisesti siihen kuluu kuitenkin vuosikymmeniä. Muodostumassa on halkeama, joka voi aikaistaa jäähyllyn hajoamista.

Etelämanner on nopeimmin lämpeneviä alueita maapallolla. Keskilämpötila on noussut puolessa vuosisadassa 2,5 astetta.

Tutkimuksen julkaisi The Cryosphere -lehti, ja siitä kertoi myös Britannian Etelämanner-tutkimushankkeen tiedote.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9193
Liittynyt18.8.2008

Valtava jäähylly ohenee alta ja päältä Etelämantereella

Heikki Jokipii 21.05.2015 klo 16:02 Etkö kuitenkin siis sinäkin, Aweb, yhdy tähän MAK:in (ja minunkin) vaatimukseen: Voisiko toimittaja ystävällisesti korjata oheisen virheellisen lauseen: "Etelämanner on nopeimmin lämpeneviä alueita maapallolla. Keskilämpötila on noussut puolessa vuosisadassa 2,5 astetta." Tällainen virheellinen väitehän ei palvele mitään eikä ketään. Jostain merkillisestä syystä muuten sama lause oli saman uutisen yhteydessä myös Helsingin Sanomissa ja YLE:llä. Onko...
Lue kommentti
SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Valtava jäähylly ohenee alta ja päältä Etelämantereella

MAK 20.05.2015 klo 15:28 Voisiko toimittaja ystävällisesti korjata oheisen virheellisen lauseen: Ei voi, koska ei sovi lasitalon agendaan. Tässä asiassa faktat eivät merkitse mitään.
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä