Sirppi kurkulla kertoo, että tämän naisvainajan epäiltiin palaavan kuolleista ja vampyyrina kiusaavan eläviä. Kuva: Amy Scott
Sirppi kurkulla kertoo, että tämän naisvainajan epäiltiin palaavan kuolleista ja vampyyrina kiusaavan eläviä. Kuva: Amy Scott

Kaikkea ikävää ei ennenkään pantu maahanmuuttajien tiliin.

Meille vampyyrit ovat mediaviihdettä, mutta vain muutama vuosisata sitten – 1600- ja 1700-luvulla – ihmiset oikeasti uskoivat vampyyreihin.

Silloin ajateltiin, että sielu ja ruumis olivat omia olomuotojaan ja erkaantuivat kuolemassa. Sielu jätti ruumiin mutta viipyi vielä 40 päivää maan päällä, ennen kuin siirtyi henkimaailmaan. Joskus tämä siirtymä saattoi syystä tai toisesta estyä, ja ihminen muuttui vampyyriksi ja palasi elävien keskuuteen.

Jos riskiä pidettiin ilmeisenä, vainaja haudattiin erityisin menoin. Useimmiten hän sai kaulalleen sirpin tai viikatteen. Teräaseen oli tarkoitus leikata kurkku, jos vainaja pyrki ylös sijaltaan. Toisinaan kaulalle asetettiin painava kivi. Se ei välttämättä pitänyt vainajaa maan povessa, mutta sulki häneltä ruokatorven ja siten esti verisen aterioinnin.

Vampyyrihautoja tunnetaan laajoilta alueilta itäisestä Euroopasta, muun muassa Puolasta. Koska Puolaan muutti 1600-luvulla runsaasti uutta väkeä eri puolilta Eurooppaa, tutkijat ovat arvelleet, että vampyyreina haudatuissa voisi olla melkoisesti siirtolaisia. Yleensähän vieraisiin kohdistuu ennakkoluuloja, koska he poikkeavat ulkonäöltään ja tavoiltaan valtaväestöstä.

Kukaan ei ole kuitenkaan tullut selvittäneeksi vampyyreina haudattujen alkuperää. Nyt on – ja muukalaishypoteesi kumoutuu.

Etelä-Alabaman yliopiston Lesley Gregorickan ryhmä kertoo Plos One -lehdessä tutkineensa 60 vainajaa, jotka 2008–2012 kaivettiin esiin Drawskon hautausmaalta Luoteis-Puolasta. Vainajien joukossa oli kuusi vampyyrina maahan pantua, ja he kaikki osoittautuivat seudun paikallisiksi asukkaiksi.

Asia selvisi hammaskiilteen strontium-isotoopeista. Maa-alkalimetalleihin lukeutuvaa strontiumia on runsaasti maankuoressa, josta sitä päätyy kasveihin ja eläimiin ja ruoan mukana ihmisiin. Aineenvaihdunnassa strontium toimii kalsiumin tapaan, joten sitä kertyy luustoon. Koska strontiumin isotoopit vaihtelevat ympäristöolojen mukaan ja hammaskiille kehittyy varhaislapsuudessa, kiilteen isotooppikoostumus paljastaa ihmisen synnyinseudun.

Jos maahanmuuttajia ei epäilty vampyyreiksi, keitä sitten.

Tutkijoiden mukaan Drawskossakaan ei oltu aivan ennakkoluulottomia. Mikä tahansa poikkeava piirre saattoi leimata ihmisen epäilyttäväksi. Siksi kävi erikoinen ulkonäkö, avioton syntyperä, kristillisen kasteen puute, itsemurha tai muuten outo kuolintapa.

Nyt tutkittujen tapauksessa ryhmä ounastelee syyksi koleraepidemioita, joita Itä-Euroopassa koettiin useita 1600-luvulla. Kun tartuntatauteja tuohon aikaan pidettiin yliluonnollisten voimien töinä, ihmiset saattoivat uskoa, että ensimmäisenä epidemiaan menehtynyt palaisi kuolleista vampyyrina, ellei varotoimiin ryhdyttäisi.