3,48 miljardia vuotta vanhassa kivessä on kuplamaisia muotoja, jotka kertovat elämästä muinaisissa kuumissa lähteissä. Kuva: <span class="photographer">UNSW</span>
3,48 miljardia vuotta vanhassa kivessä on kuplamaisia muotoja, jotka kertovat elämästä muinaisissa kuumissa lähteissä. Kuva: UNSW
Muinaiset elonmerkit löytyivät Pilbaran kratonin maisemista Länsi-Australiasta. Kuva: Kathleen Campbell
Muinaiset elonmerkit löytyivät Pilbaran kratonin maisemista Länsi-Australiasta. Kuva: Kathleen Campbell

Fossiililöytö antaa toivoa elämän jäänteiden etsintään Marsista.

Muinaisten kuumien lähteiden jäänteistä on löydetty 3,5 miljardia vuotta vanhoja mikrobifossiileja Australiassa. Elämän on ajateltu syntyneen valtameressä hieman aiemmin.

Jos löydön ajoitus pitää paikkansa, se tarkoittaa, että elämää oli myös maan päällä yli 500 miljoonaa vuotta aikaisemmin kuin on luultu.

Toistaiseksi vanhimmat löydökset maanpäällisestä mikrobielämästä ovat olleet 2,7–2,9 miljardin vuoden takaa Afrikasta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Länsi-Australiassa sijaitsee niin sanottu Pilbaran kratoni, joka on erittäin pitkään muuttumattomana säilynyt osa maankuorta. Kivi siellä on jopa 3,6 miljardia vuotta vanhaa. Ainoastaan Afrikassa sijaitsevassa Kaapvaalin kratonissa on yhtä vanhaa maankuorta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

New South Walesin yliopiston tutkijat löysivät Pilbaran kivestä kuplamaisia muotoja, jotka tutkijoiden mukaan ovat merkki hyvin vanhasta mikrobielämästä alueella, jossa muinoin oli kuumia lähteitä.

Kivestä löytyi myös stromatoliitteja, muinaisten mikrobien muodostamia kivikerrostumia.

”Tämä osoittaa, kuinka monimuotoista elämää oli myös makeassa vedessä eli maan päällä jo hyvin varhain Maan historiassa”, kertoo yksi tutkijoista, professori Martin van Kranendonk.

Kranendonk oli viime vuonna mukana myös kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka löysi Grönlannista mahdollisesti vanhimpia todisteita elämästä maapallolla ylipäänsä: 3,7 miljardia vuotta vanhoja stromatoliittifossiileja muinaisen matalan meren pohjasta.

Noihin aikoihin nuori maapallo oli tulivuorten täplittämä pätsi, jonka ilmakehä koostui metaanista ja ammoniakista. Happea syntyi vasta paljon myöhemmin ensimmäisten syanobakteerien ilmaannuttua.

Tutkimusryhmää johtanut tohtoriopiskelija Tara Djokic esittää, että uusi löydös voisi jopa kertoa siitä, että elämä olisikin alun perin syntynyt maalla, ei meressä.

”Nämä kuumista lähteistä löytämämme mahdolliset elämän merkit antavat geologista tukea ajatukselle, että elämä olisi saanut alkunsa maalla”, Djokic sanoo.

Joka tapauksessa löydös antaa toivoa myös elämän merkkien löytymiselle Marsista, sanovat tutkijat.

”Yksi mahdollinen laskeutumispaikka Mars 2020 -mönkijälle on Columbian kukkuloiden alue Marsissa. Uskotaan, että siellä on ollut kuumia lähteitä. Jos elämän merkit voivat säilyä Maan päällä näin kauan kuumissa lähteissä, on hyvät mahdollisuudet siihen, että näin on myös Marsissa”, professori Kranendonk sanoo.

Kranendonk on toiminut Nasan neuvonantajana luotaimen laskeutumispaikan valinnassa.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Sisältö jatkuu mainoksen alla