Tutkijat etsivät elämän merkkejä stromatoliiteista. Kuva: <span class="photographer">Raphael Baumgartner / Geology</span>
Tutkijat etsivät elämän merkkejä stromatoliiteista. Kuva: Raphael Baumgartner / Geology

Muualta on yritetty löytää vielä vanhempia fossiilien ehdokkaita, mutta ne ovat paljastuneet erehdyksiksi.

Alkeellista elämää esiintyi maapallolla ensi kertaa ainakin noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Tämä on nyt varmistettu kivinäytteistä, jotka otettiin jo 1980-luvulla Australian luoteisosista, sen kuivalta Pilbaran alueelta.

Alueelta löytyi aikoinaan kiviä, joiden pintakuvio oli kiinnostava. Kivien iäksi mitattiin jo aikoinaan 3,48 miljardia vuotta.

Geologit kuitenkin ovat pähkäilleet pitkään, oliko kivissä todella fossiilien jälkiä. Vai ovatko merkit vain elottomia poimuja? Vasta nyt on monin eri tekniikoin varmennettu, että kivien pinnassa todella on alkeellisten mikrobien jälkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat ovat löytäneet kivistä stromatoliitteja. Stromatoliitit ovat kivimuodostumia, jotka syntyivät aikoinaan, kun bakteerikerroksen päälle kerrostui maata ja maakerroksen päälle muodostui taas uusi bakteeripeite ja niin edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiistelty on kuitenkin siitä, muodostuuko stromatoliitille tyypillinen muoto aina bakteerien vaikutuksesta.

Pilbaran fossiilejakaan ei ollut todistettu lopullisesti oikeiksi elämän jäänteiksi, vaikka niillä oli stromatoliittien muoto ja rakenne.

”Voimme nyt osoittaa, että Pilbaran stromatoliitit todella ovat todiste varhaisimmasta tunnetusta elämästä maapallolla”, sanoo geologi Raphael Baumgartner Australian New South Walesin yliopistosta yliopiston tutkimustiedotteessa.

Baumgartnerin tutkimuksen julkaisi nyt syyskuun lopulla tiedelehti Geology. Siitä kertoi myös verkkosivu Science Alert.

Baumgartner etsi todisteet ryhmänsä kanssa syvempien kivikerrostumien näytteistä. Tarkasteltavat näytteet olivat niin syvältä, etteivät maanpinnan sää ja ilmasto-olot ole voineet vaikuttaa näytteisiin pitkään aikaan. Baumgartnerin mukaan näytteet ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin.

”Olin aika yllättynyt. Emme odottaneet, että löytäisimme näin hyviä todisteita”, sanoo Baumgartner.

Baumgartner tutki näytteitä monella eri menetelmällä. Käytössä oli ainakin neljänlaisia mikroskooppeja. Lisäksi massaspektrometri määritteli näytteen aineiden jakaumaa. Näiden lisäksi ryhmä tutki vielä kivinäytteiden hiilen isotooppeja.

Tutkimus osoitti selvästi, että kiviaineksessa oli alkeellisten organismien fossiileja. Sitä oli enimmäkseen pyriitin eli rikkikiisun sisällä. Se koostuu raudasta ja rikistä.

Tutkitussa kiviaineksessa on orgaanisten aineiden hyvin pieniä taskuja, samoin eloperäisen aineen juosteita ja säikeitä, jotka muistuttavat läheisesti biofilmien eli bakteereista muodostuneiden kalvojen jäännöksiä. Tutkijat ovat vakuuttuneita, että niissä on elänyt mikrobien yhteisöjä.

”Tarkastelimme poikkeuksellisen säilyneitä ja vakaita säikeitä. Tyypillisesti ne ovat mikrobien biofilmien jäännöksiä”, Baumgartner sanoo.

Monet mikrobit elävät rikillä ja tuottavat jätteenään pyriittiä. Australiasta löydetyt organismit ovat hyvinkin saattaneet tehdä samoin.

Baumgartner arvelee, että kiviaines oli muodostunut hyvin nopeasti, koska mikrobit ovat säilyneet näytteissä niin hyvin.

Pyriiteillä on hyvinkin saattanut olla oma roolinsa aivan elämän alussa, jos elämän alku käytti rikkiä energialähteenään, pohtii artikkelissaan New Scientist.

Pilbara kuuluu niin sanottuun Dresserin muodostumaan. Alueella tiedetään olevan myös kuumia vesilähteitä.

Nyt varmistetut esiintymät ovat suunnilleen saman ikäisiä kuin planeetta Marsin kuori lähellä planeetan pintaa. Tutkijat tietävät, että punaisella planeetalla oli aikoinaan myös kuumia lähteitä.

Siksi on ajateltu, että Australian fossiililöydöt voisivat auttaa löytämään mahdollisia fossiileja myös Marsista.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat kävivät Pilbaran alueella. He halusivat selvittää, millaiset geologiset merkit voisivat viitata siihen, että Marsin maaperästä löytyisi stromatoliitteja.

Tiedon avulla Nasa voisi virittää seuraavan Marsiin menevän mönkijän laitteistoa.

”Haluamme ymmärtää, missä elämä olisi voinut alunperin syntyä”, sanoo myös Baumgartner.

”Tieto voisi auttaa meitä ymmärtämään, missä muualla elämä olisi voinut alkaa, siis vaikka muilla planeetoilla.”

1980-luvun jälkeen fossiilien tutkijat ovat esittäneet useita löytöjään maapallon vanhimmiksi. Myöhemmin ne on todettu erehdyksiksi.

S.Kuratov
Seuraa 
Viestejä1398

Härö mesta tuo aussi-landia kun on pussieläimet ja vesinokkaeläin kanssa. Ja sitten on sellainen novelli kuin the shadow out of time missä Pilbarra mainittu.

molaine kirjoitti:
Mutta tämäkin ketju on mennyt liian hapokkaaksi mestarien käsittelyssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla