H. L. Hunley oli ensimmäinen sukellusvene, joka upotti toisen aluksen. Samalla se kuitenkin upposi myös itse miehistöineen 1864. Conrad Wise Chapmanin maalaus. Kuva: Wikimedia Commons
H. L. Hunley oli ensimmäinen sukellusvene, joka upotti toisen aluksen. Samalla se kuitenkin upposi myös itse miehistöineen 1864. Conrad Wise Chapmanin maalaus. Kuva: Wikimedia Commons

Etelävaltioiden rakentama sukellusvene upposi 150 vuotta sitten Yhdysvaltojen sisällissodassa. Miehistön kohtalo on ollut mysteeri.

Yhdysvaltojen sisällissodassa vuonna 1864 käytiin ensimmäinen meritaistelu, jossa sukellusvene upotti toisen aluksen.

Pohjoisvaltioiden laivasto piiritti Charlestonin satamakaupunkia Etelä-Carolinassa. Etelävaltioiden uusi sukellusvene H. L. Hunley lähetettiin taisteluun.

Hunley oli laivan painesäiliöstä muotoiltu laite, joka toimi lihasvoimalla. Upseeri ohjasi peräsintä. Seitsemän hengen miehistö pyöritti kampea, joka antoi voimaa potkurille.

Taistelua varten aluksessa oli puomitorpedo. Se oli pitkään puomiin kiinnitetty miina, jonka sukellusvene saattoi työntää kiinni vihollislaivaan.

Illalla 17. helmikuuta Hunley ajoi Charlestonin edustalla miinansa kiinni pohjoisvaltioiden sotalaivaan USS Housatoniciin. Se upposi viidessä minuutissa, kun miina räjähti.

Sukellusvene ei kuitenkaan koskaan palannut kotisatamaansa, vaan upposi matkalla.

Tuhon syy on ollut mysteeri. Kun sukellusvene löytyi viimein 1990-luvulla, miehistön havaittiin kuolleen asemiinsa potkurikammen ääreen.

Heidän arveltiin tukehtuneen hapenpuutteeseen tai hukkuneen veneen täytyttyä vedellä. Alus oli kuitenkin käytännössä ehjä. Miehistön luurangoissa ei ollut merkkejä vammoista.

Duken yliopiston tutkija Rachel Lance uskoo, että miehistö kuoli oman pommin aiheuttamaan iskuaaltoon.

Räjähdepuomi sukellusveneen keulassa oli vain viisi metriä pitkä. Miehistö oli niin lähellä räjähdystä, että he kuolivat käytännössä heti, kun paineaalto repi heidän keuhkonsa.

Paineaalto kulkee ilmassa 340 metriä ja veden alla 1 500 metriä sekunnissa. Keuhkoissa nesteen ja ilman sekoitus hidastaa aaltoa niin, että aalto repii keuhkoja 60 millisekuntia.

Verisuonten revetessä miesten keuhkot täyttyivät verestä ja he kuolivat hetkessä. Räjähdys aiheutti todennäköisesti myös vakavia aivovaurioita, Lance kertoo tiedotteessa.

On erikoista, että pommi suunniteltiin räjähtämään lähellä. Arkistotiedot viittaavat siihen, että suunnittelijat kyllä ymmärsivät paineaallon matkaavan vedessä todella pitkälle.

Räjähdyksen jälkeen Hunley ajelehti 300 metrin päähän juuri upottamastaan sotalaivasta ja painui itsekin pohjamutiin.

Hunley oli kovan onnen alus, sillä se upposi kahdesti jo testivaiheessa. Lyhyen palveluksensa aikana se vei hengen yhteensä 21 etelävaltioiden mieheltä. Aluksen upottamasta sotalaivasta kuoli viisi pohjoisvaltioiden miestä.

Lancen tutkimuksen julkaisi PLoS ONE. Se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?