Torrejonian 62 miljoonaa vuotta vanha fossiili osoittaa, että jo ensimmäisten kädellisten luusto oli sopeutunut elämään puissa. Kuva: Stephen Chester / Royal Society
Torrejonian 62 miljoonaa vuotta vanha fossiili osoittaa, että jo ensimmäisten kädellisten luusto oli sopeutunut elämään puissa. Kuva: Stephen Chester / Royal Society

Varhaiset kädelliset nousivat puihin jo yli 60 miljoonaa vuotta sitten, pian dinosaurusten kuoltua.

Kaikkien kädellisten, ihmisenkin, varhaista esi-isää on jäljitetty yli 60 miljoonaa vuotta sitten eläneeseen Plesiadapiformes -lahkoon.

Näiden pienten nisäkkäiden on uskottu kuitenkin eläneen maalla. Kädelliset olisivat nousseet puihin vasta myöhemmin.

Uusi fossiililöytö antaa vahvaa tukea ajatukselle, että nämä nisäkkäät todella olivat kädellisten esi-isiä – mutta ne elivätkin puussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhdysvaltain New Mexicon autiomaasta löytyi 62 miljoonaa vuotta vanhan eläimen Torrejonian osittainen, kivettynyt luuranko. Se on vanhin tunnettu kädellisen fossiili.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aiemmin Plesiadapiformes -lahkon eläimistä oli löydetty vain kallon osia ja hampaita. Niiden avulla tutkijat päättelivät, että eläimet kulkivat nenä maassa, hyönteisiä etsien. Nyt löydettiin raajojen luita.

Nivelet ja luuston rakenne osoittavat, että Torrejonia oli hyvin sopeutunut kiipeämään puissa ja tarttumaan oksiin.

”Meillä on nyt anatomista todistusaineistoa olkapäistä, polvista, lantiosta, kyynärpäistä ja nilkan nivelistä”, kertoo tutkimusta johtanut paleontologi Stephen Chester.

”Voimme päätellä niistä paljon enemmän kuin pelkistä hampaista ja leukaluista.”

Chester työskentelee New Yorkissa City Universityssa apulaisprofessorina. Hän on aiemmin tutkinut useita Plesiadapiformes-lahkon nisäkkäiden fossiileita.

Hän pitää varmana, että kädelliset nousivat puihin jo pian dinosaurusten kuoltua sukupuuttoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla