Viikunan jäänteitä Gilgalin kaivauksilta. Kuva: Jonathan Reif
Viikunan jäänteitä Gilgalin kaivauksilta. Kuva: Jonathan Reif

Viikunaa kasvatettiin jo tuhat vuotta ennen viljalajikkeita.

Pitkään on tiedetty, että maanviljelys sai alkunsa Lähi-idässä, mutta nyt tiedetään myös mikä oli ensimmäinen viljelykasvi. Jordanian laaksosta Gilgal I:n arkeologisilta kaivauksilta löytyneet kuivatut viikunat todistavat, että viikunoita kasvatettiin ihmisravinnoksi jo 11 400 vuotta sitten. Se on tuhat vuotta ennen kuin ensimmäiset todisteet kertovat viljellystä hirssistä, vehnästä tai hernekasveista. Tosin riisinviljelys Aasiassa on voinut alkaa samoihin aikoihin Lähi-Idän viikunan kanssa.

Yleensä arkeologisilta kaivauksilta löytyneiden kasvien yhdistäminen ajan maanviljelyksen kehittymiseen on vaikeaa, mutta ei tässä tapauksessa. Siitä on kiittäminen viikunan omintakeista lisääntymisbiologiaa.

Normaalisti viikunan lisääntyminen on täysin riippuvaista tietyn pistiäislajin pölytystyöstä. Jossakin vaiheessa viikunan evoluutiota syntyi kuitenkin mutaatio, joka voi kehittää hedelmiä ilman pölytystä. Tämän niin sanotun partenokarppisen mutaation tuottamat hedelmät ovat epätavallisen maukkaita ja mehukkaita, ja juuri niitä käytetään nykyäänkin ihmisravintona. Kaivauksilta löytyneet viikunat olivat juuri partenokarppisen muodon hedelmiä.

Koska partenokarppiset viikunat eivät kykene lisääntymään ilman ihmisen apua, niiden laaja esiintyminen arkeologisessa aineistossa on lähes varma merkki siitä, että niitä on kasvatettu tarkoituksella. Partenokarppisten viikunoiden lisääminen esimerkiksi oksista on hyvin helppoa.

Löydöstä raportoivat israelilaisen Bar-Ilanin yliopiston tutkijat uusimmassa Science-lehdessä.

Lue enemmän About Archaeologyn sivuilta.