Suomen naisia tekniikka vetää erityisen vähän. Kuva: iStock
Suomen naisia tekniikka vetää erityisen vähän. Kuva: iStock

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Tasa-arvoisissa maissa on käynyt kummasti. Tytöillä ja naisilla on vapautta tehdä mitä haluavat, ja heitä kannustetaan murtamaan perinteisiä sukupuolirooleja ja opiskelemaan insinööriksi. Kannustus menee paljolti kuuroille korville. Tekniikka ei vedä tyttöjä puoleensa.

Suomi ja Norja voivat kehua olevansa maailman tasa-arvoisimpia paikkoja. Kuitenkin molemmissa maissa luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan tutkinnon suorittaneista naisten osuus jää vaivaiseen viidennekseen. Ruotsalaiset naisetkaan eivät yllä paljon isompaan osuuteen.

Tilanne on täysin toinen maissa, joissa voidaan vasta unelmoida Pohjoismaiden tapaisesta sukupuolten tasavertaisuudesta. Esimerkiksi Albaniassa, Indonesiassa, Turkissa ja Algeriassa naisia on tieteen ja tekniikan aloilla selvästi suurempi osuus. Algeriassa se ylittää 40 prosenttia.

Professorit Gijsbert Stoet Leeds Beckettin yliopistosta ja David Geary Missourin yliopistosta nimeävät ilmiön tasa-arvon paradoksiksi. He selvittivät tasa-arvon ja uravalinnan yhteyttä lähes puolen miljoonan ihmisen aineistosta, joka oli koottu 67 maasta, ja julkaisivat löytönsä Psychological Science -lehdessä.

Sukupuoliero korostuu Suomessa

Suomessa sukupuolten välinen ero luonnontieteiden ja tekniikan opinnoissa oli vertailun suurimpia. Se ei ole kiinni osaamisesta. Tytöt menestyvät koulussa näiden alojen oppiaineissa vähintään yhtä hyvin elleivät peräti paremmin kuin pojat.

Tytöt ovat kuitenkin vielä etevämpiä muissa aineissa, kuten lukutaidossa. Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksessa tytöt menestyivät poikia paremmin tiedeaineissa, mutta lukemisessa ero heidän hyväkseen oli vielä suurempi. Tämä suhteellinen etu ohjaa tutkijakaksikon mukaan tyttöjen ja poikien koulutuspolkuja.

”Meillä on taipumus valita se, mitä osaamme parhaiten ja mistä pidämme”, Stoet selittää.

Tutkimuksen mukaan suomalaistytöistä 24 prosenttia osoittaa vahvinta osaamista luonnontieteissä, pojista 37 prosenttia. Nämä suhteelliset erot henkilökohtaisissa vahvuuksissa voivat yhä ruokkia käsitystä, jonka mukaan pojat ovat parempia luonnontieteissä ja matematiikassa.

Itse asiassa tämän tutkimuksen perusteella pojat ovat näissä aineissa keskimäärin vain vähemmän huonompia kuin lukutaidossa.

Mielitekoja saa seurata

Epätasa-arvoisissa ja taloudellisesti epävarmemmissa maissa naisten valintoja ohjaavat enemmän taloudelliset näkökohdat. Luonnontieteiden tai tekniikan opiskelu takaa luultavammin töitä ja tuloja.

Tasa-arvoiset Pohjoismaat sen sijaan ovat vauraita ja vapaamielisiä hyvinvointivaltioita, joissa on varaa valita. Kun talouden pakot hellittävät, henkilökohtaiset mieltymykset saavat tilaa vaikuttaa uravalintoihin. Siksi ihmiset voivat seurata vahvuuksiaan, mikä puolestaan vahvistaa sukupuolen mukaan eriytyneitä uria.

Osaksi luonnontieteestä kiinnostuneet naiset hakeutuvat lääketieteen ja biotieteiden pariin, joita ei tässä tutkimuksessa laskettu matemaattis-luonnontieteellisiin aloihin. Suomessa naiset hallitsevat jo lääkärikuntaa 60 prosentin osuudellaan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Keijona
Seuraa 
Viestejä10296
Liittynyt13.3.2015

Vapaus vie vakiouralle

Noh, historiasta ja nykyhetkestä voidaan havaita, että kovasti koulutamalla saadaan ihmiset uskomaan mihin vaan valheeseen ja epäluonnollisuuteen, vaikka tasa-arvoon. "Mitä arvotetumpaa koulutustus on, sitä enemmän siihen uskotaan" Se mitä arvoja koulutetaan on sivuseikka.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.