Varpuset ovat pienempiä kuin ennen. Kuva: Wikimedia Commons
Varpuset ovat pienempiä kuin ennen. Kuva: Wikimedia Commons

Ruokaa on kenties niukemmin.

Suomalaiset varpuset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan pienentyneet merkittävästi kolmessa vuosikymmenessä.

Varpuset painavat noin 1,5 grammaa vähemmän kuin 1980-luvun puolivälissä. Linnut ovat pienentyneet tutkijoiden mukaan merkittävästi, koska varpunen painaa keskimäärin vain 33 grammaa.

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat vertailivat varpusten painoja kymmenessä kaupungissa Helsingistä Sodankylään.

Pohjana olivat alun perin luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoiden 1980-luvulla keräämät laajat tiedot varpusista. Uutta tutkimusta varten pyydystivät varpusia uudelleen samoissa kaupungeissa kuin 30 vuotta sitten, kuvailee apulaisprofessori Jon Brommer Turun yliopiston biologian laitokselta.

Selitystä varpusten pienenemiselle ei vielä ole. Varpusia esiintyy vain samoilla alueilla kuin ihmisiä eli kaupungeissa tai maatiloilla.

”Varpunen on hyvin urbaani lintu, joten se liittyy jotenkin ympäristön muutoksiin. Yksi selitys voisi olla ruuan kuten hyönteisten väheneminen”, Brommer pohtii.

Myös varpusten määrä on vähentynyt rajusti 1980-luvun puolivälistä. Yhden arvion mukaan määrä on puolittunut. Brommerin mukaan varpusia on enää kolmannes 1980-luvun määristä.

”Ilmiö tunnetaan myös muualla, esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Emme tiedä, miksi.”

Brommerin mukaan tutkijat ovat pohtineet, onko varpunen esimerkiksi jonkinlainen bioindikaattori eli ilmentäjälaji. Sellainen on Tieteen termipankin määritelmän mukaan erityisen herkkä ympäristötekijöille ja saattaa kertoa jotakin ympäristön terveydentilasta.

"Varpusten väheneminen on maailmalla suorastaan kuohuttanut", sanoo uusia varpusnäytteitä kerännyt tutkija Jaana Kekkonen Helsingin yliopistosta.

Riittävän monen linnun löytäminen ja pyydystäminen mittauksia varten ei ollut helppoa, Kekkonen huomauttaa. Tutkijat mittailivat yliopistojen tiedotteen mukaan lintuja esimerkiksi ihmisen puutarhoissa.

Brommerin mukaan varpusten määrä ei ole enää 2009 jälkeen ilmeisesti vähentynyt yhtä jyrkästi kuin siihen asti. Tutkimus varpusten pienentymisestä on Journal of Ornithlogy -lehdessä.

SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Varpuset pienentyneet ja vähentyneet Suomessa

Vähentyyhän ne: Lainaus: Talvi on tuskin ehtinyt kunnolla alkaa Suomessa, kun etelämpänä Euroopassa valmistaudutaan jo kevään tuloon. Maltalla sikäläinen Birdlife kutsuu parhaillaan vapaaehtoisia lintuharrastajia muualta Euroopasta seuraamaan muuttoa ja samalla hillitsemään laitonta massateurastusta tulevan kevätmetsästyskauden aikana. Maltalle? Miksi ihmeessä? Kymmeniä miljoonia muuttolintuja tapetaan tai pyydystetään vuosittain laittomasti kutakuinkin kaikkialla Välimeren piirissä, mutta...
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

tammukka
Seuraa 
Viestejä3649
Liittynyt9.5.2010

Varpuset pienentyneet ja vähentyneet Suomessa

Hmjoo 14.04.2015 klo 10:59 Kun tuo koko tutkimus näyttää olevan maksun takana, niin olisiko kellään palstalaisella tietoa kuinka varpusten pyydystäminen tutkimusta varten tapahtuu? Toisin sanoen, kuinka paljon pyydystäjän taidolla on merkitystä? Pyydystystä aloitellessa varmaankin kiinni saadaan vain hitaimmat, eli sairaimmat linnut ja sitten taitojen kasvaessa edustavampi otos kaikista linnuista. En nyt todellakaan väitä, että ko. tutkimus olisi pahasti väärässä tämän takia, mutta kiinnostaa...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä