Tapanulinorangti elävät Sumatran pohjoisosissa. Kuva: Maxime Aliaga
Tapanulinorangti elävät Sumatran pohjoisosissa. Kuva: Maxime Aliaga

Patohanke uhkaa Sumatran viidakon asukasta.

Viime vuonna isojen ihmisapinoiden sukuun liittyi uusi jäsen, kun Indonesiassa Sumatran saarella elävä tapanulinoranki tunnistettiin omaksi lajikseen.

Orankeja elää enää vain Borneon ja Sumatran saarilla. Lajeja on kolme: borneonoranki, sumatranoranki ja nyt löydetty tapanulinoranki.

Kaikki ovat uhanalaisia, mutta tapanulinorangin elämänlanka on erittäin hento. Niitä on vain 800 yksilöä hieman pääkaupunkiseutua suuremmalla alueella.

Valtavat rakennusprojektit ja metsien hakkuut uhkaavat hävittää lajin sukupuuttoon jo pian. Näin ollen tapanulinoranki saavuttaisi surullisen ennätyksen. Se löytyisi ja kuolisi yhden ihmisen eliniän aikana.

Ryhmä tutkijoita katsoo Current Biology -lehdessä julkaistussa artikkelissa, että välittömin uhka orangille on kiinalaisten suunnittelema jättimäinen patohanke.

Kiinalaisen valtionyrityksen Sinohydron rakentama pato vaikuttaisi vähintään kymmenesosaan orangin elinalueesta. Se on liikaa, sillä populaatiosta ei saisi kuolla vuosittain edes prosenttia, jotta oranki voi säilyä hengissä.

Lisäksi pato katkaisisi yhteydet itäisen ja läntisen orankipopulaation välillä.

”Pato hukuttaisi orangille tärkeitä alueita veden alle ja pilkkoisi sen jäljellä olevan elinympäristön teillä ja voimalinjoilla”, sanoo Indonesian yliopiston professori Jatna Supriatna tiedotteessa.

Tapanulinoranki elää Sumatran saaren pohjoisnurkassa sademetsän peittämillä rinteillä 300–1 300 metrin korkeudella merenpinnasta. Sen elinympäristö on pirstaloitunut maanviljelyksen ja teiden jakamana kolmeksi erilliseksi alueeksi, joiden pinta-ala on yhteensä vain 1 195 neliökilometriä. Se on likimain sama kuin pääkaupunkiseudun pinta-ala lisättynä Kirkkonummella.

Alue ei saisi juuri enää sirpaloitua, tai laji ei säily elinkelpoisena. Kahden yksilön geenitutkimus on paljastanut, että populaatiot ovat jo nyt sisäsiittoisia.

Toistaiseksi Sumatran saaren tässä nurkassa tieverkko on harvaa ja orankia suojellaan, mutta jopa kuudesosa orangin elinalueesta on kaavoitettu tulevaisuudessa maanviljelyskäyttöön.