Suomalaistutkimus osoitti ensi kertaa, että imeväisen ravitsemusta muuttamalla voitaneen ehkäistä lapsuusiän diabeteksen kehittymistä.

Varhaislapsuuden ravitsemuksella on mahdollista ehkäistä tyypin 1 diabeteksen puhkeamista ainakin niillä lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tähän tautiin, osoitti New England Journal of Medicine –tiedelehdessä julkaistu suomalaistutkimus.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hans Åkerblomin johtamaan seurantatutkimukseen otettiin mukaan 230 vastasyntynyttä, joiden todettiin napaverestä tehdyllä testillä kantavan diabetekselle altistavia riskigeenejä, ja joilla oli lisäksi vähintään yksi tyypin 1 diabetesta sairastava lähiomainen.

Lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toiset siirtyivät täysimetyksen jälkeen juomaan tavallista äidinmaidonkorviketta, kun taas toiset saivat kaseiinipohjaista tutkimuskorviketta, jossa lehmänmaidon isot proteiinit on pitkälle hydrolysoitu eli pilkottu hyvin pieniin osiin. Lapset käyttivät korviketta vähintään kahden kuukauden ajan kahdeksan kuukauden ikään mennessä.

Kymmenen vuoden ajan jatkuneessa seurannassa on tarkkailtu diabeteksen puhkeamista ennustavien autovasta-aineiden ilmaantumista vereen.

25.lle tutkimukseen osallistuneelle lapselle kehittyi seurannan aikana vähintään kaksi autovasta-ainetta, minkä tiedetään ennustavan vahvasti sairauden puhkeamista. Vasta-aineita kehittäneistä lapsista 17 kuului
tavanomaista korviketta käyttävään verrokkiryhmään ja kahdeksan tutkimuskorviketta käyttävään ryhmään. Seuranta-aikana verrokkiryhmään kuuluneista lapsista yhdeksän sairastui diabetekseen, kun taas tutkimuskorviketta käyttäneiden ryhmästä sairastui neljä.

"Tutkimus osoitti, että tämänkaltaisella ravintomuutoksella voidaan riskiryhmään kuuluvilla lapsilla vähentää diabeteksen puhkeamista ennustavien autovasta-aineiden ilmaantuminen noin puoleen. Sen sijaan emme pysty vielä tämän aineiston perusteella sanomaan varmuudella, että tällainen ravintomuutos ehkäisee tyypin 1 diabetesta", toteaa tutkimuksen autovasta-ainemäärityksistä vastannut professori Mikael Knip Helsingin
yliopistosta.

Vastaus tarkentuu, kun monikansallinen TRIGR-tutkimus tuottaa tuloksia. Vuonna 2002 käynnistyneessä, Helsingin yliopiston johtamassa TRIGR-tutkimuksessa on mukana 2 160 lasta viidestätoista eri maasta, ja sen ensimmäiset tulokset valmistuvat vuonna 2013.

"Esitutkimuksen tulokset vahvistavat olettamusta, että varhaislapsuuden ravitsemukseen puuttumalla sairausprosessiin voidaan vaikuttaa ja sairastuminen kenties on estettävissä. Odotamme nyt suurella
mielenkiinnolla laajemman tutkimuksen tuloksia", Knip sanoo. "Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka menetelmä tässä riskiryhmässä osoittautuisi toimivaksi, se ei välttämättä ole sitä väestötasolla."

Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, mikä on ratkaiseva ero pitkälle hydrolysoidun ja tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen välillä, joka vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmän käynnistymiseen.
Koe-eläintutkimuksissa on tähän mennessä havaittu, että pitkälle hydrolysoitu kaseiinipohjainen korvike vähentää suolen läpäisevyyttä ja vaikuttaa edullisesti suolen bakteeriflooraan.