Turussa vuosina 2008–2010 syntyneistä yhdeksän prosenttia sai antibiootteja heti syntymän jälkeen. Kuvassa viikon ikäisen vauvan käsi. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Turussa vuosina 2008–2010 syntyneistä yhdeksän prosenttia sai antibiootteja heti syntymän jälkeen. Kuvassa viikon ikäisen vauvan käsi. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Turun yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa seurattiin lapsia vauvoista kuusivuotiaiksi. Antibiootteja tarvitaan joskus, sillä synnytyksen yhteydessä saadut bakteeri-infektiot voivat pahimmillaan olla tappavia.

Elämän ensimmäisinä päivinä annetun antibioottihoidon jäljet näkyivät poikalapsissa vielä kuusivuotiaina, paljasti Turun yliopiston ja israelilaisen Bar-Ilan -yliopiston yhteinen tutkimus. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature Communications.

Tutkimuksessa oli kaksi osaa. Niistä ensimmäisessä seurattiin rekisteriaineistojen perusteella Turussa vuosina 2008–2010 syntyneitä vauvoja.

Näistä vauvoista noin yhdeksälle prosentille jouduttiin heti syntymän jälkeen aloittamaan antibioottihoito. Tyypillisesti syynä oli pelko synnytyskanavasta saadusta bakteeri-infektiosta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkijat jäljittivät 12 422:n lapsen kasvua aina neuvolavuosien loppuun, eli kuusivuotiaiksi. Tilastollisessa analyysissa paljastui, että antibiootteja vastasyntyneinä saaneet pojat olivat keskimäärin hieman pienikokoisempia kuin ikätoverinsa. Tyttöjen kohdalla eroa ei havaittu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sittemmin havainto vahvistettiin saksalaislapsista kerätystä aineistosta.

Käytännössä erot olivat kuitenkin pieniä, vain senttimetrien ja muutamien satojen grammojen luokkaa. Yksilötasolla ne jäivät muun vaihtelun alle.

”Ei siis voi sanoa, että esikouluryhmän pienin poika olisi saanut vauvana antibiootteja”, tutkimuksen Suomen osion vastuututkija, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston neonatologian apulaisprofessori Samuli Rautava huomauttaa.

Havainto on silti merkittävä, koska se osoittaa, että varhaislapsuudessa saaduilla antibiooteilla on pidempiaikaisia vaikutuksia kuin tähän asti on tiedetty.

”Pienet kokoerot eivät ole kovin merkittäviä itsessään. Ne voivat kuitenkin kertoa suuremmista muutoksista, joilla voi olla laajempaa vaikutusta lasten kehitykseen ja terveydentilaan”, Rautava huomauttaa.

Tutkimuksen toisessa, Israelissa tehdyssä osiossa pyrittiin selvittämään, voisivatko havaitut erot liittyä vastasyntyneiden suolistobakteereihin. Mikrobeja tuhoava antibioottikuuri muuttaa suoliston bakteerikoostumusta. Tällä on aiemmissa tutkimuksessa havaittu olevan merkitystä esimerkiksi lihomisessa.

Suomalaisilta vauvoilta saatuja ulostenäytteitä toimitettiin Israeliin tutkittaviksi. Osa vauvoista oli saanut vastasyntyneinä antibiootteja ja osa ei. Ulosteiden bakteerikoostumus poikkesi analyysin mukaan selvästi vielä kahden vuoden iässä.

Ulosteita myös istutettiin hiiriin, joilla ei ollut omaa suolistomikrobistoa. Näissä hiirissä havaittiin sama ilmiö kuin ihmisissä: antibioottikuurin muuntaman suolistomikrobiston saaneet hiiret jäivät pienikokoisemmiksi kuin normaalin mikrobiston saaneet hiiret.

Ihmisen ja hiiren aineenvaihdunnat ovat toki erilaiset, mutta tulos antaa silti syyn olettaa, että antibiootteja saaneiden poikalasten pienempi kasvu perustuu juuri suolistomikrobiston muutoksiin.

Rautava korostaa kuitenkin, että ei missään tapauksessa haluaisi kieltää antibioottien käyttöä vastasyntyneillä. Synnytyksen yhteydessä saadut bakteeri-infektiot voivat pahimmillaan olla tappavia, eikä niitä saa jättää hoitamatta.

Diagnosointia voisi kuitenkin tarkentaa, Rautava arvioi. Esimerkiksi tutkituista lapsista infektio oli lopulta 5,1 prosentilla, loput siis saivat antibiootit turhaan.

”Mutta itse tiedän kokemuksesta, että päätöksiä pitää joskus tehdä minuuteissa.”

Maailmanlaajuisessa vertailussa tulos, että 9 prosenttia vastasyntyneistä sai antibiootteja, on korkea. Norjassa tuore luku on 3 prosenttia, eikä vastasyntyneiden kuolleisuus ole siellä Suomea korkeampaa.

Rautava muistuttaa kuitenkin, että tutkimuksen aineisto on 10 vuotta vanhaa ja vain yhdestä sairaanhoitopiiristä.

”Meillä ei valitettavasti ole tuoreempaa tai kattavampaa aineistoa, josta nykytilanteen näkisi helposti.”

Tuore tutkimus on uusi osa Turun yliopiston pidempää tutkimusperinnettä, jossa pyritään selvittämään suoliston mikrobiston merkitystä lasten kasvuun ja terveyteen.

Kun suoliston mikrobeja ajateltiin aiemmin lähinnä elimistön viemärin harmittomana ongelmana, on niiden merkitystä ihmisten terveydelle alettu ymmärtää vasta kolmenkymmenen viime vuoden aikana.

Erityisesti alamme vasta ymmärtää mikrobistoa tuhoavien antibioottikuurien pidemmän aikavälin vaikutuksia, huomauttaa Turun yliopiston lastentautiopin professori Erika Isolauri.

Jo aiemmin tiedettiin antibioottikuurien yhteys lihomiseen. Antibioottikuurit tuhosivat suolistosta painonhallinnan kannalta hyvää mikrobistoa joka sitten korvautui toisenlaisella.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa havainto on kuitenkin päinvastainen, joten ilmeisesti mikrobistolla on vauvaiän kasvussa merkityksiä, joita ei vielä tunneta.

Isolauri viittaa myös kuuluisaan alankomaalaiseen tutkimukseen, jossa seurattiin toisen maailman sodan jälkeen aliravituille äideille syntyneitä vauvoja. Vauvat syntyivät tavallista pienempinä, mutta myöhemmin, ravinnon parannuttua he kasvoivat nopeasti normaalimittoihin.

Varhaislapsuuden aliravitsemus jätti silti jälkensä. Myöhemmin elämässä heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli kohonnut.

Varmaa syytä ilmiöön ei tiedetä, mutta aliravitsemuksen vaikutukset suoliston mikrobistoon on suosittu hypoteesi.

Antibiootit voivat hyvinkin olla 1900-luvun lääketieteen tärkein keksintö. Niiden käytössä kannattaa kuitenkin olla varovainen, Isolauri muistuttaa.

”Mitä kohdennetumpi antibiootti on, sitä vähemmän tuhoa se tekee elimistön hyödyllisille mikrobeille”.

Antibioottien tekemiä tuhoja voidaan usein myös korjata istuttamalla elimistöön kuurin jälkeen sille hyödyllisiä bakteereita, eli probiootteja.

Kiinnostava jatkotutkimuksen kohde olisikin se, voisiko vastasyntyneelle antibioottikuurista syntyneitä vaikutuksia kumota esimerkiksi ulostesiirrolla tai muulla probioottihoidolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla