Kuva: Heinz Albers, Wikimedia Commons
Kuva: Heinz Albers, Wikimedia Commons

Kipukynnys voi pienokaisilla olla jopa alhaisempi.

Pikkuvauvat tuntevat kipua ihan kuten aikuisetkin. Ainakin vastasyntyneiden vauvojen aivojen tietyt alueet aktivoituivat hyvin samalla tavalla kuin kipua tuntevilla aikuisilla, raportoivat Oxfordin yliopiston tutkijat eLife-lehdessä. Vauvoilla on myös alhaisempi kipukynnys.

Kokeessa oli kymmenen vastasyntynyttä pikkuvauvaa. Nuorin oli vain päivän ikäinen ja vanhin kuuden päivän. Vertailuryhmässä oli kymmenen aikuista, jotka olivat 23–35-vuotiaita Oxfordin yliopiston henkilökunnan jäseniä ja opiskelijoita.

Pienokaiset pantiin kokeessa magneettikuvauslaitteeseen, jossa he yleensä nukahtivat saman tien. Sitten vauvojen aivoja kuvattiin samalla, kun heitä tökittiin jalkapohjaan kevyesti, niin etteivät vauvat kuitenkaan heränneet. Tutkijoiden mukaan tökkäys muistutti vähän lyijykynällä tökkäämistä. Sama tehtiin vertailuryhmän aikuisille.

Magneettikuvat paljastivat, että tökkäys aktivoi vauvojen aivoissa melkein yhtä monta aluetta kuin aikuisten aivoissa. Vauvojen aivoissa aktivoitui 18 aluetta ja aikuisten aivoissa 20.

Vauvojen aivot reagoivat kevyeen tökkäisyyn yhtä voimakkaasti kuin aikuiset voimakkuudeltaan nelinkertaiseen tökkäykseen. Sen perusteella vauvoilla on paljon alhaisempi kipukynnys kuin aikuisilla.

Tutkija Rebecca Slater Oxfordin yliopiston lastenlääketieteellisestä osastosta toteaa yliopiston tiedotteessa, että vauvojen aivojen tutkimista on idetty vaikeana, koska vauvat eivät pysyttele aloillaan laitteessa. Alle viikon ikäiset vauvat kuitenkin nukahtivat varsin säyseästi, mikä helpotti tutkimusta.

Aiemmin on pohdittu, mahtavatko pienet vauvat todella tuntea kipua samalla tavalla kuin aikuiset tai isommat lapset. Perusteluna pohdinnoille on ollut se, että kovin pienten vauvojen aivot eivät ole kehittyneet riittävästi, varsinkaan keskosten. Vielä 1980-luvulla vauvoille ei välttämättä annettu kivunlievennystä kirurgisten toimenpiteiden ajaksi.

Pari vuotta sitten Britanniassa raportti vastasyntyneiden kivunhoidosta totesi, että kivuliaisiin toimenpiteisiin joutuneista vauvoista yli puolet ei saanut kivunlievitystä. Slaterin mukaan tuore koe vahvistaa, että alle viikon ikäisetkin vauvat aistivat kipua ja vauvojen kivunlievityksen keinoja tulisi kehittää.

Myös Suomessa on tutkittu vastasyntyneiden kivun aistimista ja lievittämistä. Esimerkiksi vuosikymmen sitten julkaistun tutkimuksen mukaan vastasyntyneet tuntevat kipua, vaikka kipujärjestelmä ei ole täysin kehittynyt.

Verinäytteiden ottaminen kantapäästä tuotti kipua pienille vauvoille, tutkijat Heidi Renqvist ja Vineta Fellman totesivat lääketieteellisessä aikakausilehdessä Duodecimissa (pdf). Kipua arvioitiin vauvan käyttäytymisen ja ilmeiden perusteella. Tutkimuksessa vauvoille annettiin ennen näytteenottoa glukoosia, ja tämä lievitti kipua.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä