Jo alle vuoden ikäiset lapset ymmärtävät sosiaalisen dominanssin ja kokoerojen merkityksen.

Harvardin yliopiston tutkijat saivat selville, että jopa alle vuoden ikäiset vauvat pystyvät ymmärtämään sosiaalisen dominanssin ja suhteellisen kokoeron ennustaakseen, kumpi kahdesta hahmosta voittaa eturistiriitatilanteessa. Löydökset julkaisi Science.

Tutkija Lotte Thomsenin mukaan hänen tutkimuksensa osoittaa, että meillä on synnynnäisesti jonkinlainen ymmärrys sosiaalisesta dominanssista ja siitä, miten dominanssi liittyy kokoeroihin - mikä yhteys tunnetaan kaikissa kulttuureissa ja myös eläinten maailmassa.

Tämä ymmärrys auttaa vauvaa oppimaan sosiaalisen ympäristön rakenteen ja tunnistamaan, kuka on sosiaalisesti hallitseva omassa kulttuurissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Perinteisesti kuninkaat ja päälliköt istuvat suurilla, korotetuilla valtaistuimilla ja he käyttävät kruunuja ja viittoja, jotta he näyttäisivät isommilta kuin ovatkaan, ja alamaiset usein kumartavat tai polvistuvat osoittamaan kunnioitusta ylemmille ihmisille tai jumalille", Harvardin psykologi Thomsen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Monet eläimet, kuten linnut ja kissat, pörhistelevät itseään näyttääkseen todellista isommilta tai osoittavat alistuvia eleitä kuten koirat. Tutkimuksemme viittaa siihen, että hyvin vähälläkin sosialisaatiolla lapset, jotka eivät ole edes oppineet vielä puhumaan, saattavat ymmärtää tällaiset esitykset.

Thomsen kollegoineen tutki 8-16 kuukautta vanhojen lasten reaktioita videoihin, joissa erikokoiset sarjakuvahahmot toimivat keskenään.

Koska näin nuoria lapsia ei voi haastatella, tutkijat analysoivat heidän käyttäytymistään. "Vauvat tapaavat katsella pitempään sellaista mikä yllättää heidät. Niinpä testasimme hypoteesiämme vauvojen odotuksista mittaamalla, kuinka kuinka kauan he katsoivat kohtauksia, jotka joko vahvistivat tai kumosivat heidän odotuksensa.

Tutkijat esittivät vauvoille videoita, jossa iso ja pieni silmillä ja suulla varustettu hahmo pomppivat eri suuntiin. Sitten hahmot kohtasivat ja joko iso tai pieni hahmo kumartui ja astui sivuun, tehden tilaa toiselle.

"Kuten teoriamme ennusti, vauvat katsoivat paljon kauemmin kun iso hahmo väisti pienempää", Thomsen sanoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla