Ihmisellä on noin 20
000 geeniä, mutta vehnällä 107
000. Kuva: Juha Saastamoinen
Ihmisellä on noin 20 000 geeniä, mutta vehnällä 107 000. Kuva: Juha Saastamoinen

Euroopan unionin asenne geenimuokkaukseen jarruttaa 13 vuotta vaatineen geenikartoituksen hyödyntämistä.

Kun katsoo pellolla tuulessa huojuvaa vehnää, ei välttämättä tule ajatelleeksi, että tämän yksinkertaiselta vaikuttavan viljakasvin geeniperimä on äärimmäisen paljon monimutkaisempi kuin ihmisellä.

Ihmisellä on noin 20 000 geeniä, mutta vehnällä 107 000. Vehnän perimä on kuin miljardeista paloista koostuva palapeli, jossa sama sinisen taivaan palanen toistuu useita kertoja.

Tästä syystä vehnän geeniperimän avaaminen on ollut tavattoman vaikeaa, vaikka monen muun viljelykasvin salat on saatu avattua jo vuosia sitten.

Nyt monikansallisessa tutkimushankkeessa on viimein onnistuttu kartoittamaan tämän verrattoman tärkeän viljelykasvin koko geeniperimä – tai 94 prosenttia siitä. Hanke kesti 13 vuotta, maksoi 65 miljoonaa euroa ja sen tulokset julkaisi äskettäin tiedelehti Science.

Avattu geeniperimä on kuin tarkka kartta tai kattava taulukko vehnän ominaisuuksista. Sen avulla voidaan paljon entistä helpommin jalostaa vehnästä parempia lajikkeita, vaikkapa sitten kylmää tai sienitauteja paremmin kestäviä tai enemmän satoa antavia.

Perimähankkeesta on versonut myös mahdollisuuksia kehittää sellaisia vehnälajikkeita, joita allergikot ja keliaakikotkin voisivat sietää.

Perimän kartoittamiseen osallistunut norjalaisprofessori Odd-Arne Olsenin tutkimusryhmä onnistui paikantamaan vehnästä 356 geeniä, jotka on yhdistetty ihmisissä vehnäallergiaa, keliakiaa ja niin sanottua leipurin astmaa aiheuttaviin proteiineihin. Niitä ehkä voitaisiin tulevaisuudessa pystyä jossain määrin jalostamaan pois.

Monet näistä proteiineista on jo tunnettu, mutta aiemmin ei ole tiedetty, mitkä geenit vehnässä niitä tuottavat, Olsen kertoo The Atlantic -lehdelle.

Samalla havaittiin, että korkeammassa lämpötilassa kasvava vehnä tuottaa enemmän keliakian kannalta ongelmallisia proteiineja. Toisaalta kylmempi kasvukausi lisää allergisoivia proteiineja vehnässä.

”Tulosten avulla ruoantuottajien on helpompi valikoida sellaisia jyviä, joissa on vähemmän allergeeneja”, lupailee tutkimuksessa mukana ollut tohtori Angéla Juhász Murdochin yliopistosta.

Kaikille sopivan leivän kehittäminen on kuitenkin hankalaa, sillä samat proteiinit, jotka ärsyttävät allergikoita ja keliaakikoita antavat myös leivälle sen koostumuksen.

Olsenin ryhmän tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Nyt tiedetään tarkasti, missä kohtaa vehnän ominaisuuksia säätelevät 107 000 geeniä sijaitsevat ja miten juuri tiettyjä geenejä voitaisiin valikoida jalostukseen. Aiemmin vehnää on pitänyt pitkälti jalostaa yrityksen ja erehdyksen kautta.

”Nykyään voidaan tehdä yhdessä päivässä se, mihin meni ennen vuosia. Tämä on kuin kävelisi Google-kartan kanssa”, vertaa kasvigeneetikko Jorge Dubcovsky Kalifornian yliopistosta Science-lehdessä.

Kaikkien geenien toimintaa ei vielä tunneta, ja ottaa aikansa, ennen kuin geenikartoituksen hyödyt valuvat viljelijöille ja kuluttajille. Perimäkartan avulla on kuitenkin jo esimerkiksi pystytty kasvattamaan jyvien kokoa 20 prosenttia laboratorio-oloissa.

Toinen tutkimusryhmä on paikantanut vehnästä geenin, joka tekee korresta tukevamman ja kuivuutta ja erilaisia tuholaisia sietävän.

Samoin vehnän kylmänkestävyyttä voitaisiin parannella, kun on paikannettu tietyt geeniryppäät, jotka vaikuttavat kasvin kylmänsietoon.

Vaikka kartta on vasta avattu ja hyötyjen saaminen ottaa aikansa, on vehnän genomin avaaminen tärkeä saavutus maailmassa, jonka kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän leipää ja ruokaa pöytäänsä.

Kun geenit tunnetaan, voisi viljelyssäkin tulevaisuudessa valita sellaiset jyvät, joilla on enemmän juuri haluttuja ominaisuuksia. Perinteisen jalostuksen ohella uusilla geenitekniikoilla kuten crispr-geenisaksilla voitaisiin tuottaa aiempaa parempia, ruokaisampia ja satoisampia lajikkeita.

Perimäkartoituksen takana ollut tutkijakonsortio onnistui koemielessä jo muokkaamaan geenisaksilla vehnästä lajikkeita, joiden kukinta alkaa pari päivää tavallista aiemmin.

Euroopassa geenitekniikka on kuitenkin vastatuulessa. EU-tuomioistuin päätti heinäkuun lopulla, että uusimmat ja tarkimmat geenimuokkaustekniikat alistetaan yhtä rankan sääntelyn alle kuin muutkin geenejä muokkaavat tekniikat, poislukien säteilytyksen kaltaiset vanhat ja karkeat tekniikat. Ne katsotaan turvallisiksi lähinnä sen perusteella, että niitä on käytetty jo niin pitkään.

Geenimuokkauksella aikaansaatuja lajikkeita ei päätöksen johdosta Euroopan markkinoilla nähdä pitkään aikaan.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä3962
Liittynyt10.10.2011

Vehnän geenikartoitus avaa tien paremmille lajikkeille

Uskoisin että sääntöjä voi kiertää sisäviljelyllä, jolla vähennetään luontoon leviämisen riskiä. Tarvittaessa nimetään viljely omakäyttöön tai tutkimukseen. Kaikkia sääntöjä voi kiertää jotenkin. Ja vähän voisi EU höllentää tieteenvastaisuutta, ruokatuotannon lisäksi esimerkiksi kloonauksen ja alkioetiikan suhteen on turhaa nipottamista.
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.