Haudasta löydyi käden tyngän vierestä solki ja pitkä veitsenterä.
Haudasta löydyi käden tyngän vierestä solki ja pitkä veitsenterä.

Mies oli selvinnyt amputaatiosta ja eli kauan terveenä veitsikäden kanssa.

Italiaa muinoin hallinneeseen langobardikansaan kuulunut mies käytti erikoista proteesia. Oikean kätensä kyynärpään alapuolelta väkivaltaisesti menettänyt mies sai tilalle nahkaremmeillä kiinnitetyn pitkän veitsen.

Mies eli kohtalaisen terveenä vuosia kätensä menetyksen jälkeen.

Miehen jäänteet löytyivät muinaisesta langobardien haudasta Pohjois-Italiasta Veronan kaupungin lähistöltä. Langobardit olivat germaanikansa, joka 500–700-luvuilla hallitsi puolta Italiaa.

Haudassa oli yli 200 muutakin luurankoa, miehiä, naisia ja lapsia. Useissa luurangoissa on väkivallan merkkejä, kuten murtuneita kalloja. Haudasta löytyneet kilvet ovat nekin ottaneet iskuja vastaan.

On siis hyvin mahdollista, että veitsiproteesin saanut mies oli hänkin soturi. Sitä ei tiedetä, miten mies kätensä menetti. Luusta kuitenkin näkee, että se on katkaistu yhdellä iskulla. Leikkauskulma viittaa siihen, että vihollinen on silpaissut käden irti miekalla taistelun tiimellyksessä.

On myös mahdollista, että käsi on amputoitu miehen hengen pelastamiseksi. Se on saattanut vaikkapa tulehtua pahasti jonkin vamman seurauksena.

Rangaistuksena kättä tuskin on leikattu. Siinä tapauksessa mies tuskin olisi saanut kädentynkäänsä hyvää hoitoa.

Hauta ja miehen jäänteet löydettiin jo 20 vuotta sitten, mutta nyt italialaiset bioarkeologit tutkivat luurankoa tarkemmin. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa Livescience-verkkosivu.

Useat löydetyistä miespuolisista ruumiista oli haudattu aseineen. Muilla luurangoilla kädet olivat ruumiin sivuilla, mutta tämä mies oli aseteltu hautaan eri tavalla kuin muut.

Hänellä oikea käsi oli taitettu vatsan päälle. Käsi oli katkennut, ja tyngän päässä oli solki. Sen edessä puolestaan oli pitkä veitsenterä.

Luita tarkastelemalla tutkijat pystyivät päättelemään paljon miehen elämästä. Amputaatiokohta oli parantunut. Oikean käden luumassa oli toista kättä pienempi, mikä viittaa siihen, että mies käytti enemmän tervettä kättä. Ymmärrettävästi hän ei pystynyt nostamaan veitsikädellä raskaita painoja.

Veitsen ja kädentyngän välissä ollut solki ja sen läheltä löytyneet orgaaniset jäämät viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että veitsi oli kiinnitetty miehen käteen nahkaremmien avulla. Sen saattoi irrottaa halutessaan.

Veitsiproteesia takaisin asetellessaan mies todennäköisesti kiristi remmit hampaillaan. Tähän viittaavat tietyt kulumat miehen purukalustossa.

Luista voidaan myös nähdä, että kätensä menetettyään veitsikätinen germaani eli vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Hän oli kuollessaan noin 50-vuotias.

Oli käsi sitten menetetty taistelussa tai leikattu irti lääketieteellisistä syistä, selviäminen tällaisesta koettelemuksesta ei ollut itsestäänselvää aikana ennen antibiootteja.

Tutkimus julkaistiin Journal of Anthropological Sciences -lehdessä.