Venus saattoi kauan sitten näyttää tältä. Pilvet ehkä suojasivat elämää liialta auringonvalolta varsinkin tropiikissa. Venus oli muinoinkin paljon lähempänä Aurinkoa kuin Maa. Kuva: Nasa
Venus saattoi kauan sitten näyttää tältä. Pilvet ehkä suojasivat elämää liialta auringonvalolta varsinkin tropiikissa. Venus oli muinoinkin paljon lähempänä Aurinkoa kuin Maa. Kuva: Nasa

Pintalämpötila saattoi olla kuin Maassa.

Naapuriplaneetta Venuksella velloi ehkä muinoin matala meri. Planeetan pintalämpötilat olivat sellaisia, että Venuksella olisi hyvinkin voinut elää.

Näin todistelee Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tietokoneella tehty mallinnus Venuksen muinaisesta ilmastosta. Mallinnus ulottui yli kahden miljardin vuoden taa.

”Venuksen mennyttä ilmastoa ja sen ilmaston tulevaisuutta voi mallintaa samoilla työkaluilla, joilla tutkimme ilmastonmuutosta maapallolla nyt”, sanoo ilmastotutkija Michael Way. Hän tutkii ilmastoa Nasan Goddardin avaruustutkimuskeskuksessa New Yorkissa.

”Tulokset osoittavat, että Venus on saattanut olla hyvin erilainen paikka kuin nykyään.”

Tutkijat kertovat mallinnuksesta Geophysical Letters -tiedelehdessä.

Venus muistuttaa nykyisellään helvettiä. Sen kaasukehä on lähinnä hiilidioksidia, ja se on 90 kertaa niin paksu kuin Maan. Pinnan lämpötila voi kohota 462 celsiusasteeseen. Pinnalla ei ole vesihöyryä.

Ilmastotutkijat ovat pitkään pohtineet, että Venus muodostui samanlaisista ainesosista kuin maapallo. Sittemmin sen kehitys kulki omia polkujaan.

Nasan Pioneer-luotaimen tuloksista 1980-luvulla pääteltiin, että Venuksella ehkä joskus oli valtameri.

Venus on kuitenkin lähempänä Aurinkoa kuin Maa ja sen pinnalle tulee paljon enemmän auringonvaloa kuin Maan.

Tämän takia planeetan mahdolliset valtameret ovat ajat sitten haihtuneet kaasukehään ja avaruuteen. Ultraviolettisäteily rikkoi vesihöyryn ja vapautunut vety karkasi avaruuteen, kertovat tutkijat verkkolehti Science Daily Newsin tiedotteessa.

Koska pinnalla ei ollut vettä, kerääntyi kaasukehään yhä enemmän hiilidioksidia. Se johti ilmiöön, jossa kasvihuoneilmiö karkasi käsistä. Venuksesta tuli pätsi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että planeetan asuttavuuteen vaikuttaa se, kuinka nopeasti planeetta pyörii akselinsa ympäri.

Venuksen päivän pituus on 117 Maan päivää. Viime aikoihin asti oletettiin, että kaasukehän paksuus vaikuttaa siihen, että Venuksella on nykyinen hidas pyörimisnopeutensa.

Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että myös ohut ilmakehä, sellainen kuin Maassa nyt, voisi tuottaa saman tuloksen. Se tarkoittaa, että ammoisella, elinkelpoisella Venuksella on voinut olla sama pyörimisnopeus akselinsa ympäri kuin nyt.

Planeetan ilmastoon vaikuttavat myös sen pinnanmuodot. Goddardin tutkimuskeskuksen ryhmä oletti, että Venuksella oli muinoin enemmän kuivaa maata kuin maapallolla, erityisesti sen keskileveyksillä tropiikissa.

Tämän tyyppinen pinta sopisi asumiseen planeetalla. Venuksella näyttää olleen tarpeeksi vettä monipuolisen elämän tueksi ja riittävästi maa-alaa. Siksi planeetta ei ollut niin herkkä muutoksille, joita runsas auringonvalo aiheuttaa.

Way mallinsi kollegoineen oloja mahdollisella varhaisella Venuksella, jonka kaasukehä oli samanlainen kuin maapallolla. Venuksen päivä oli kuitenkin yhtä pitkä kuin nyt. Mallissa oli mukana matala valtameri, joka oletettiin paikalleen Pioneer-luotaimen mittatuloksista.

Tutkijat lisäsivät malliinsa mittatietoja Venuksen pinnamuodoista, joita oli saatu tutkan avulla Venuksen pinnasta paksun pilvipeitteen läpi.

Mittaukset tehtiin Magellan-luotaimella 1990-luvulla. Mallissa alankoalueet täytettiin vedellä, ja korkeista paikoista tuli Venuksen mantereita.

Mallissa muinainen Aurinko paistoi kolmanneksen himmeämmin kuin nyt. Siitä huolimatta Venus sai noin 40 prosenttia enemmän auringonvaloa kuin Maa nyt.

Mallissa Venuksen hidas pyörimisliike altistaa alueen auringonpaisteelle jopa kaksi kuukautta kerrallaan. Se lämmittää pintaa ja tuottaa paksun pilvikerroksen sekä sateita.

Pilvet olivat Venuksella kuin sateenvarjo. Ne estivät pintaa lämpiämästä liian nopeasti. Tuloksena oli keskilämpötiloja, jotka olivat jopa muutaman asteen viileämpiä kuin maapallolla nykyään.