Korkea verenpaine on sydäntautien riskitekijä myös kaikkein kehittymättömimmissä maissa. Afrikassa on kokeiltu aurinkosähköllä toimivaa verenpainemittaria.

Uusi aurinkosähköllä ladattava verenpaineen mittauslaite voi auttaa hidastamaan sydäntautien jatkuvaa maailmanlaajuista lisääntymistä, kertoivat tutkijat Hypertension: Journal of the American Heart Association-lehdessä.

Aurinkomittaria on testattu kenttäkokeissa Ugandassa ja Sambiassa.

"Korkea verenpaine yleisytyy dramaattisesti näissä maissa", sanoi tutkimusta johtanut lääketieteen professori Eoin O'Brien University College Dublinista. "Korkea verenpaine johtaa aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin, jotka ovat yleisimpiä kuolinsyitä kaikkialla maailmassa. Se on suurempi tappaja kuin aliravitsemus, syöpä tai aids."

Monessa matalan tulotason maassa on pulaa koulutetuista terveydenhuollon ammattilaisista. "Olemme onnistuneet kehittämään laitteen, jolla voi diagnosoida korkean verenpaineen helposti ja edullisesti. Se on alku. Ellemme pysty mittaamaan verenpainetta, emme varmasti voi aloittaa verenpainetaudin hoitoakaan."

Maailman terveysjärjestö WHO pyysi useita yrityksiä kehittämään aurinkoenergialla toimivan verenpainemittarin, joka olisi tarkka ja helppokäyttöinen. Yksi laite täytti kriteerit. Kenttäkokeissa kolmessa terveyskeskuksessa Afrikassa kävi ilmi, että sekä potilaat että 15 minuutissa pikakoulutetut testaajat pitivät automaattista aurinkosähköllä toimivaa laitetta parempana kuin perinteistä verenpainemittaria.

"Aurinkoenergian ansiosta laitteeseen ei tarvita vaihdettavia pattereita syrjäseuduillakaan, jossa sekä verkkosähkön että paristojen saatavuus voi olla heikko, mutta jossa auringonvaloa on runsaasti", O'Brien sanoi.

"Laite toimii akuilla, mutta sen voi jättää auringonvaloon latautumaan, mikä tekee siitä ihanteellisen syrjäseuduilla. Laite maksaa 25 euroa, ja merkittäviä säästöjä tulee siitä, ettei pattereita tarvitse vaihtaa, hän sanoi.

Muiden lääketieteellisten laitteiden valmistajat voivat myös rohkaistua kehittämään laitteita köyhiin maihin, O'Brien sanoi. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi verensokeri- ja kolesterolimittarit sekä sydämen toimintaa mittaavat EKG-laitteet.

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.