Veriryhmätekijät vaikuttavat esimerkiksi riskiin saada ripulitartunta vedestä. Kuva: Getty Images
Veriryhmätekijät vaikuttavat esimerkiksi riskiin saada ripulitartunta vedestä. Kuva: Getty Images

Punasolujen pinta ratkaisee, mitä tekijöitä vastaan elimistö tuottaa vasta-aineita. 

Veriryhmätekijät eli antigeenit ovat punasolujen ulkopinnalta sojottavia rakenteita. A-veriryhmään kuuluvien ihmisten punasolujen pinnalla on tietynlainen glykoproteiini eli sokeriproteiini, antigeeni A. B-veriryhmällä proteiinirakenne on hieman erilainen, antigeeni B. AB-ryhmän punasolujen pinnalla on sekä A- että B-antigeeneja, O-ryhmän ihmisillä ei kumpaakaan. O-kirjain tuleekin saksan sanasta ohne, ilman. O-veriryhmää kutsutaan myös 0-veriryhmäksi, nollavereksi.

Ihmisen puolustusjärjestelmä tunnistaa omien punasolujensa pintarakenteet ja pitää muita vieraina. Jos veriryhmäsi on vaikkapa A ja sinulle annetaan B-tyypin verta, elimistösi reagoi sille outoon antigeeniin: se hyökkää punasolujen kimppuun alkaen tuhota niitä. Samoin käy, jos siirtoveri on AB:tä, sillä solujen pinnalla on tutun A-antigeenin lisäksi tuntematon B. O-veri sen sijaan kelpaa, koska siinä ei ole mitään vierasta. 

Tutkijat ovat viime vuosina havainneet, että veriryhmät vaikuttavat ihmisten alttiuteen sairastua tauteihin. O-veriryhmä suojelee esimerkiksi malarialta, A ja B puolestaan kestävät hyvin koleraa. A-, B- ja AB-verityypeillä esiintyy enemmän sydän- ja aivoinfarkteja ja laskimotukoksia kuin O-ryhmällä. Muistiongelmia ilmenee eniten AB-veriryhmään kuuluvilla. Myös tiettyjen syöpien, kuten mahasyövän ja leukemian, riski vaihtelee sen mukaan, millaista verta elimistössä kiertää.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Veriryhmiä on olemassa paljon enemmän kuin tutut ABO ja Rh. Veriryhmätekijöitä tunnetaan jo yli 300, ja uusia löydetään jatkuvasti. Muut kuin ABO- ja Rh-antigeenit aiheuttavat kuitenkin yleensä vain lievän reaktion tai eivät herätä puolustusjärjestelmän vasta-ainetuotantoa lainkaan. Siksi niistä puhutaan paljon vähemmän kuin perusveriryhmistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Lue lisää

Lokakuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, millä tavoin veri tekee meistä yksilöitä. Hän selittää myös, miten veri periytyy. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla