Ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa kaasumääriin. Kuva: Adam Derewecki/Pixabay
Ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa kaasumääriin. Kuva: Adam Derewecki/Pixabay

Padoista pääsee ilmaan metaania.

Vesivoimaloiden vihreä imago fossiilisten polttoaineiden vaihtoehtona on harhaa. Näin väittää hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n konsultti Eric Duchemin New Scientistissa. Vesivoimaloiden padot näet tuottavat merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja. Joissakin tapauksessa ne tuottavat jopa enemmän hiilidioksidia ja metaania kuin fossiilisella polttoaineella toimiva voimala.

Patojen päästöt vaihtelevat paljon. Brazilialainen Philip Fearnside tutki Curuá-Una:n patoa Parássa Brasiliassa. Vuonna 1990 pato syyti ilmaan yli 3,5 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin saman sähkömäärän tuottava fossiilista polttoainetta käyttävä voimala.

Pato puskee ensimmäisen annoksen kasvihuonekaasuja, kun sen rakentamisessa tulvan alle kuollut kasvillisuus lahoaa. Tämän jälkeen padon pohjaan jääneet kasvit mädäntyvät ilman happea ja tuottavat metaania. Voimalan turbiinien kautta kulkeva vesi ”nostaa” tämän metaanin ilmakehään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

New Scientist -lehti kertoo, että padoissa riittää jatkuvasti lahoavaa ainesta: kuivina aikoina tulva-alueelle leviävä kasvillisuus kuolee veden alla kosteina aikoina ja tuottaa metaania, joka on 21 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Väite vesivoiman puhtauden näennäisyydestä ei ole uusi, mutta uusien tutkimusten myötä asia on pääsemässä viimein politiikkojen asialistoille. IPCC pitää vuonna 2006 seuraavan kokouksen, jossa lasketaan kunkin valtion hiilibudjetti. Siinä on tarkoitus ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös vesivoimaloiden patojen pinta-alat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla