Puhallinkuivaajat imevät bakteereja ja levittävät niitä edelleen, huomattiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Kuva: Wikimedia Commons
Puhallinkuivaajat imevät bakteereja ja levittävät niitä edelleen, huomattiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Kuva: Wikimedia Commons

Connecticutin yliopiston tutkijat havaitsivat, että bakteerikasvustot alkavat rehottaa vessoissa, kun kuivaimet kytketään päälle.

Julkisten vessojen käsienkuivaimet näyttävät imevän bakteereja ympäristöstään ja linkoavat niitä sitten ilmaan. Pöpöt pääsevät leviämään vessasta ilmateitse myös ympäri rakennusta, osoittaa Applied and Environmental Microbiology -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

Connecticutin yliopistossa ja eri sairaaloissa työskentelevät tutkijat testasivat ilmaa puhaltavien kuivaimien vaikutusta bakteerien kasvuun ja leviämiseen oman tutkimusinstituuttinsa wc-tiloissa.

He asettivat 36 sokeriravinteella siveltyä kasvumaljaa wc-tiloihin ja seurasivat, miten bakteerit kasvavat silloin kun kuivaimia käytetään ja silloin kun niitä ei käytetä.

Kun kuivaimet pidettiin pois päältä, kasvumaljoihin ilmestyi kuhunkin keskimäärin kuusi erilaista bakteeriyhdyskuntaa. Mutta kun wc-tiloja pöllytettiin käsienkuivaimilla, maljoissa elämöi keskimäärin jopa 60 erilaista bakteerikasvustoa.

Kiinnostavaa oli se, että itse kuivaimissa ei näyttänyt olevan sellaisia bakteerikasvustoja, joista pöpöt olisivat puhallusilman mukana levinneet. Kuivain siis todennäköisesti imee käynnissä ollessaan bakteereja ympäröivästä tilasta ja levittää ne puhaltimella edelleen.

Bakteereja voi päätyä wc-tilojen ilmaan leijailemaan pöntön vetämisen yhteydessä. Maljoissa kasvoivat muun muassa ihmisen suolistobakteeri Bacillus subtilis sekä stafylokokki.

Tutkijat havaitsivat, että bakteereja oli levinnyt itiöinä myös muihin tiloihin ympäri rakennusta. Mitä luultavimmin käsienkuivaimet siis puhaltavat näitä pöpöjä käyttäjien käsiin, ja bakteerit kulkeutuvat vessakävijöiden kyydissä muualle.

Hepa-suodattimien asennus kuivaimiin kuitenkin vähensi leviävien pöpöjen määrää huomattavasti.

Käsienkuivaimien ja paperi- tai kangaspyyhkeiden hygieenisyyttä vertailevia tutkimuksia on tehty paljon, mutta niiden tulokset ovat ristiriitaisia, huomauttaa The New York Times.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että voimakkaasti puhaltava ja nykyään suosittu Dyson-käsienkuivain levittää viruksia ympäristöön jopa 1 300-kertaisen määrän verrattuna siihen, että kädet kuivataan paperiin. Koeasetelmassa koehenkilöiden kädet oli kuitenkin sivelty viruksia sisältävällä liuoksella, minkä lisäksi heillä oli käsissään suojakäsineet. Tämä edesauttoi virusten lentelyä ympäriinsä.

Tuloksiin näyttää vaikuttaneen se, mikä taho tutkimusta on rahoittanut. Paperi- tai tekstiiliteollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa käsipyyhkeet ovat osoittautuneet kuivaimia hygieenisemmiksi, kun taas Dysonin rahoittamassa tutkimuksessa sen omat kuivaimet ovat pärjänneet perinteisiä kuumailmakuivaimia paremmin.

Australialaiset ja kiinalaiset tutkijat kokosivat muutama vuosi sitten yhteen eri kuivaustekniikoista tehtyjä tutkimuksia vuosien 1970 ja 2011 välillä. Heidän tarkastelemistaan 12 tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen, että käsipyyhkeet ovat yleisesti ottaen hygieenisempiä kuin kuivaimet.

Myös elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee käyttämään paperipyyhkeitä.

Pelkkiin kuivaustekniikoihin keskittyessä tosin unohtuu helposti se, että kädet pitäisi muistaa pestä huolella, kuivasi ne sitten miten vain.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä