Mannerjalustat ovat jo paljastuneet animaatiossa, kun meriveden pinta on vajonnut lähes 3 500 metriin. Kuva: <span class="photographer">James O’Donoghue</span>
Mannerjalustat ovat jo paljastuneet animaatiossa, kun meriveden pinta on vajonnut lähes 3 500 metriin. Kuva: James O’Donoghue

Mallinnus paljastaa maasillat, joita pitkin esivanhempamme ja eläimet vaelsivat mantereelta toiselle.

Iso vuorijono Atlantilla ja mannerjalustat paljastuvat mallinnuksessa, jossa kaikki meret kuivataan koko maapallolta.

Merenpinta katoaa kymmenen metriä kerrallaan yhä syvemmältä. Kun meriä on kuivatettu 6 000 metriin, on suurin osa kaikesta vedestä jo kateissa.

Lopulta vajaan minuutin pituinen video kaapii vedet Mariaanien haudastakin, eli hieman yli kymmenen kilometrin syvyydestä. Hauta Filippiinien lähellä on 10 911 metrin syvyydessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Täysin kuivunut maapallo näyttää kokonaan sen maaperän, josta kolme viidesosa on nyt meren peitossa ja merenpohjaa. Mallinnuksesta kertoi muun muassa Science Alert.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Alkuperäinen mallinnus merien kuivumisesta tehtiin Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan visualisoinnin studiolla jo kesäkuussa 2008.

Planeettatutkija James O’Donoghue teki siitä yhä tarkemman. Hän oli aiemmin töissä Nasalla, mutta on nyt töissä Japanin avaruushallinnossa Jaxassa.

O’Donoghue ajasti animaation uudelleen, pidensi sitä ja paransi sen tarkkuutta. Lisäksi hän liitti alareunaan laskimen. Se osoittaa, kuinka syvälle animaatio menee metreissä kun se etenee.

”Hidastin animaatiota heti alussa, koska ensimmäisillä sekunneilla merenpohjaa paljastuu tosi paljon”, kertoo O’Donoghue sähköpostissaan verkkolehti Business Insiderille.

Ensiksi paljastuvat mannerjalustat. Ne ympäröivät mantereita ja ovat maapallolla matalan meren vyöhykkeitä.

Yleensä mannerjalustan muoto jyrkkenee äkisti noin 140 metrin syvyydessä. Merenpinta oli jääkauden lopulla noin 11 700 vuotta sitten 120–125 metriä nykyistä alempana. Napaseuduilla mannerjalustat ovat heti jyrkempiä.

Mannerjalustat paljastavat heti joitakin maasiltoja, joita esivanhempamme ja eläimet muinoin käyttivät, kun ne vaelsivat mantereelta ja saarelta toiselle.

Kymmeniä tuhansia vuosia sitten Manner-Euroopasta pääsi jalan Britanniaan, Siperiasta Alaskaan ja Australiasta Papuan Uuteen-Guineaan.

Viime jääkaudella merivesi oli paljolti sitoutunut napojen jäätiköihin. Merenpohja oli alempana.

Maasillat tarjosivat muuttoreittejä sen ajan ihmisille. Kun jääkausi päättyi, vesi eristi vaeltajia mantereilleen. Mallinnus tarjoaa kurkistuksen esivanhempiemme elinympäristöön.

”Hyvin matala vesikerros erottaa joitakin saaria ja mantereita toisistaan”, muistuttaa O’Donoghue

Mallinnus paljastaa myös maapallon pisimmän vuoriston kohdassa, jossa meri laskeutuu kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen metriin.

Vuoristo kulkee eri nimisinä maapallon ympäri eli yli 40 000 kilometriä pitkänä. Nyt 90 prosenttia siitä on meren alla.

Vuoriston yksi osa on Atlantin keskiselänne. Tämä vuorijono on kohonnut mannerlatojen saumaan, jossa mannerlaatat tuottavat uutta merenpohjaa.

Sulanut kiviaines kohoaa täällä merenpohjaan maapallon syvyyksistä. Selänne levenee keskimäärin 2,5 senttiä vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla