Kuṣköyn kylässä Koillis-Turkissa osataan vielä puhua viheltäen. Kuva: RUB, Güntürkün
Kuṣköyn kylässä Koillis-Turkissa osataan vielä puhua viheltäen. Kuva: RUB, Güntürkün

Visalaava puhe voi kantaa kilometrien päähän. Kuuntele näyte videolta.

Hämmästyttävä tutkimus viheltävällä kielellä tuo uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät kieltä.

Normaalisti aivojen vasenpuolisko tulkitsee aktiivisemmin mitä tahansa kieltä, oli se sitten puhuttua tai viitottua. Vihelletyn turkin kohdalla oikea aivopuolisko on kuitenkin yhtä aktiivinen kuin vasen, Current Biology -sarjassa julkaistu tutkimus osoittaa.

Vihelletty turkki on yksi maailman harvoista vihelletyistä kielistä. Se kuulostaa linnunnlaululta, mutta se on samanlaista turkkia kuin puhuttu turkki. Siinä on samat sanat ja sama kieliopillinen rakenne, ainoastaan vihellys korvaa puheäänen. Kieltä käytetään edelleen vuoristoalueella, jossa vihelletty puhe voi kantaa jopa viisi kilometriä. Vihelletyn turkin "puhujat" puhuvat myös tavallista turkkia.

Vihelletty puhe tarjoaa neurotieteilijöille mielenkiintoisen dilemman. Jos vasen aivopuolisko prosessoi enemmän kielen informaatiota, mutta oikea aivopuolisko enemmän melodiaa, millä tavalla vihelletty puhe prosessoidaan aivoissa?

Saksalaisen Bochumin yliopiston tutkijat selvittivät tätä kysymystä klassisella testillä. Alkuperäisessä testissä vapaaehtoiset kuuntelevat korvakuulokkeella samankaltaisia äänteitä täsmälleen samaan aikaan. Vasen korva kuulee esimerkiksi daa ja oikea korva baa.

Jos oikea korva kuulee baa, useimmat ihmiset kuulevat silloin baa eikä daa, vaikka he ovat "kuulleet" sen vasemmalla korvallaan. Tämä johtuu siitä, että oikeasta korvasta informaatio kulkee nopeammin vasempaan aivoupuoliskoon, jossa informaatio prosessoidaan. Vasemman korvan kuulema daa sen sijaan kulkee ensin oikeaan aivopuoliskoon ja sitten vasta vasempaan, joten se ikään kuin jää nopeamman tavun alle.

Tätä testiä hyödyntäen tutkijat värväsivät viheltävän turkin puhujia kokeeseen. Kun heille soitettiin puhutun turkin tavuja, ne prosessoitiin vasemmassa aivopuoliskossa. Viheltävän turkin tavut kuitenkin prosessoitiin yhtä useasti joko vasemmasta tai oikeasta korvasta, eli oikea aivopuolisko oli yhtä aktiivinen kuin vasen.

Tutkijoiden mukaan vihelletyn turkin osaajat ovat katoamassa, koska kännykkäaikana ei tarvitse pitää yhteyttä viheltämällä.

Tutkimuksesta kertovat Bochumin yliopiston verkkosivut ja New Scientist. Viheltävää turkkia kuulee englanniksi käännettynä New Scietistin videolla.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä