Kuva vuoden 2013 perseideistä. Kuva: Erkki Lampén
Kuva vuoden 2013 perseideistä. Kuva: Erkki Lampén

Suomessa tähtisade näkyy parhaiten perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Perseidien meteoriparvi näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla joka vuosi elokuun alussa. Suomessakin se näkyy parhaiten perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Täksi vuodeksi alan tutkijat ennustavat hyviä tähdenlentoja ainakin torstai- ja perjantai-illaksi.

Suomalainen meteorien asiantuntija Esko Lyytinen ja venäläinen tähtitieteilijä Mihail Maslov ennustavat hyvää näkymää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuunsirppi voi tänä vuonna hieman haitata meteorien näkemistä. Paras aika havainnointiin ovat siksi keskiyön jälkeiset tunnit. Uudenkuun sirppi on silloin alhaalla horisontissa tai jo laskenut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meteoriparvea on parasta ja helpointa katsella paljain silmin. Katselua helpottaa, jos käytössä on tuoli tai telttatuoli, jonka voi virittää lähes makuuasentoon. Toinen vaihtoehto on levätä viltin päällä.

Meteoreja kannattaa tietysti katsoa pimeässä, kaukana keinovalosta ja korkealla paikalla.

Laskujen mukaan näkisimme, kuinka meteorien määrä kohoaa jyrkästi noin kello 3 Suomen aikaa torstain ja perjantain välisenä yönä eli 11.-12. elokuuta. Jos taivas on tumma, saattaa paljain silmin nähdä ainakin 60 meteoria, jopa 100 meteoria tunnissa.

Meteorien asiantuntija Bill Cooke Nasasta pistää vielä paremmaksi. Hän ennustaa tälle vuodelle jopa 200 tähdenlentoa tunnissa. Näin meteoreja olisi eniten sitten vuoden 2009.

Meteorit eli kansankielellä tähdenlennot ovat pieniä, yleensä hiekansirun kokoisia hiukkasia, jotka iskeytyvät Maan ilmakehään suurella nopeudella eli noin 60 kilometriä sekunnissa.

Ilmakehään tullessaan nämä pienet hiukkaset lämmittävät ilmaa ympärillään. Se näkyy maan päälle hetkellisenä tulijuovana.

Useimmiten ihmisten näkemissä meteoreissa on kyse noin 0,01–10 gramman massaisista avaruuden hiukkasista. Ne palavat noin 80–100 kilometrin korkeudessa.

Säännölliset meteoriparvet, kuten Perseidit, johtuvat komeetan ydinten murusista. Ytimet jättävät niitä radalleen kiertäessään Auringon ympäri.

Perseidien pienet jyväset ovat peräisin komeetta Swift-Tuttlesta. Se on komeetta, joka kiertää myös Aurinkoa kuten kaikki komeetat. Komeetta ohitti Maan läheltä viimeksi vuonna 1992 ja jätti silloinkin jälkeensä jäännöksiä Maan kiertoradalle.

Tänä vuonna maapallo kulkee sellaisen komeetan jättämän aineiston läpi, jota on tullut Maahan päin myös Jupiterin painovoimakentästä. Näin kertoo Britannian kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran tiedote.

Tähdenlento kestää yleensä alle sekunnin. Kirkkaimmat vanat eli isommat hiukkaset jättävät jälkeensä höyrystyneitä kaasuja ilmakehään. Vanat voivat elää muutaman sekunnin ilmakehässä ennen hiipumistaan. Joskus vanat ovat värillisiä.Meteorien tarkkaa vuosittaista määrää on vaikea ennustaa tarkasti. Katsoja voi yleensä kuitenkin odottaa näkevänsä yhden tähdenlennon muutaman minuutin välein.

Meteorit näyttävät enimmäkseen tulevan yhdestä taivaan pisteestä, jota sanotaan radiantiksi. Perseidien tapauksessa ne näyttävät tulevan Perseuksen tähtikuvion suunnasta koilliselta taivaalta. Perseus on pohjoisen taivaan tähdistö Ajomiehen ja Andromedan tähdistöjen välissä.

Kuva: Till Credner, AlltheSky.com

Pitkän valovanan jättävät tähdenlennot tulevat ilmakehään vinossa kulmassa. Ne joiden vana on lyhyempi, tulevat ilmakehään jyrkässä kulmassa.

Perseidien voi sanoa kuuluvan meteoriparvien eliittiin. Suomessa ei mitään muuta meteoriparvea ole havaittu yhtä runsaasti. Myös ajankohta on meille hyvä, eli elokuun lämpimät ja jo pimeät yöt.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla