Kun siittiön häntää liikuttaa tyvestä yhteen suuntaan, hännän kärki taipuu toiseen suuntaan, tutkijat huomasivat. Kuva: Shutterstock
Kun siittiön häntää liikuttaa tyvestä yhteen suuntaan, hännän kärki taipuu toiseen suuntaan, tutkijat huomasivat. Kuva: Shutterstock

Elastiset säikeet taivuttavat siimahäntää. Pienikin liike välittyy hännän tyvestä kärkeen.

Siittiösolu on ihmeellinen pieni raketti. Sen hännän tyvessä on polttoainevarasto: tiiviisti pakkautuneita mitokondrioita, jotka pumppaavat siimahännälle energiaa.

Tämän turvin uuttera siittiö etenee kohteeseensa 1–3 millimetriä minuutissa. Se käyttää häntäänsä eräänlaisena potkurina.

Mutta miten tuo potkuri tarkalleen ottaen toimii ja taipuu, siinä on ollut epäselvyyttä. Kaikkien eläinten siittiöt ovat hyvin samankaltaisia, mutta hännän liikkeessä on eroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jo 50 vuotta sitten selvisi, että siittiön häntä koostuu eräänlaisista säikeistä. Niiden uskottiin muodostavan tuen, joka auttaa nuijapäätä uimaan vihamielisessä ympäristössä. Hännän sisällä on mikroputkia, jotka liukuvat toistensa suhteen ja mahdollistavat liikkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt Britannian tiedeakatemian Royal Societyn Interface -lehdessä on tutkittu asiaa tarkemmin.

Yorkin yliopiston laskennallisen biologian tutkija Hermes Gadêlha laati työtovereineen matemaattisia malleja siittiön hännästä. Hän selvitti, miten liike hännässä välittyy. Ryhmä myös taivutteli kuolleiden siittiöiden häntiä saadakseen paremman kuvan asiasta.

Kun siittiön häntää liikuttaa tyvestä yhteen suuntaan, hännän kärki taipuukin yllättäen toiseen suuntaan.

Vastakkainen liike kertoo ryhmän mukaan, että mekaaninen ärsyke välittyy häntää pitkin elastisten säikeiden mukana. Se saa koko hännän liikkumaan kerralla.

Säikeitä ja siis koko häntää liikuttavat pienet molekyylimoottorit. Siittiön hännän säikeet liukuvat toistensa suhteen sylinterimäisen rakenteen sisällä ja välittävät liikettä.

Tohtori Gadêlha löytää vertailun junien maailmasta. Höyryjunassakin edestakaisin jauhavien mäntien liike saa junan pyörät pyörimään.

"Näyttää, että pienikin liikahdus tässä mutkikkaassa jatkumossa riittää siirtämään liikkeen aina siittiön häntään asti", Gadêlha kertoo.

Gadêlha kehottaa myös ajattelemaan kilpasoutua.

”Jos soutajien silmät sidotaan eivätkä he saa huutaa tai puhua toisilleen, soutajien on tunnusteltava veneen liikettä ja tahdistettava omat vetonsa sen mukaan”, Gadêlha selittää. Tässä vertauksessa siittiön hännän molekyylimoottorit ovat pieniä soutajia.

Seuraavaksi pitäisi selvittää, miten biomekaaninen informaatio tarkalleen välittyy hännässä ja saa nämä molekyylimoottorit tunnustelemaan toisiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla