Gorillojen ja meidän yhteisistä kantamuodoista alkaen Afrikan ihmisapinoilla on ollut kyky hyödyntää pudonneisiin hedelmiin kehittyvää alkoholia. Kuva: Serenity, Wikimedia Commons
Gorillojen ja meidän yhteisistä kantamuodoista alkaen Afrikan ihmisapinoilla on ollut kyky hyödyntää pudonneisiin hedelmiin kehittyvää alkoholia. Kuva: Serenity, Wikimedia Commons

Silloin ihmisapinat alkoivat popsia käyneitä hedelmiä maanpinnalta.

Alkoholinkulutuksen juurista on kaksi teoriaa. Toisen mukaan ihmiselimistön entsyymit oppivat hajottamaan etanolia noin 9 000 vuotta sitten, kun viljatuotteita opittiin käyttämään alkoholiksi. Toisen mukaan entsyymi muuntui jo miljoonia vuosia aiemmin, kun ihmisapinat alkovat ahmia käyneitä hedelmiä. Jälkimmäinen teoria pitää kutinsa, osoittavat nyt yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Matthew Carrigan Santa Fe Collegesta Floridan Gainesvillesta kollegoineen selvitti etanolin käytön alkua vertaamalla alkoholia hajottavia entsyymejä eli alkoholidehydrogenaaseja monilta ihmisapinoilta, apinoilta ja puoliapinoilta.

Kädellisten sukupuun vanhimmissa haaroissa alkoholidehydrogenaasit ovat erikoistuneet hajottamaan terpenoidialkoholeja, joita on runsaasti kasvien lehdissä ja raaoissa hedelmissä. Sellaisia syövät paljon puoliapinat sekä apinoista esimerkiksi marakatit ja paviaanit. Ihmisapinoista terpenoidialkoholeja hajottavat aasialaiset lajit eli orangit ja gibbonit.

Noin kymmenen miljoonaa vuotta sitten, kun meidän sekä simpanssien ja gorillojen yhteinen kantamuoto oli eronnut orankien linjasta, entsyymissä tapahtui pieni mutta ratkaiseva muutos. Yksi aminohappo vaihtui, ja sen seurauksena entsyymi alkoi hajottaa terpenoidialkoholien sijasta etanolia.

Vaihdos osui aikaan, jolloin ilmastonmuutos oli kuivannut Itä-Afrikkaa harventaen puustoa ja pakottaen ihmisapinat etsimään ravintoa myös maankamaralta. Iso osa maahan pudonneista hedelmistä on ylikypsiä, ja siksi hiivat kasvavat niissä tehokkaasti ja käyttävät sokeripitoista mehua etanoliksi.

Etanolinhajotuksen ansiosta ihminen ja muut Afrikan ihmisapinat voivat hyödyntää voimakkaastikin käyneitä hedelmiä. Pystymme aineenvaihdunnassamme tuottamaan etanolista energiaa, emmekä saa siitä myrkytystä niin herkästi kuin toiset kädelliset. Olemme siis erikoistuneet kypsien, ylikypsien ja käyneiden hedelmien syömiseen.

Sen sijaan orangit, gibbonit, paviaanit ja marakatit syövät kypsien hedelmien aikoinakin runsaasti raakoja hedelmiä ja kasvien muita vihreitä osia, mikä sopii näiden lajien huonoon etanolinsietoon ja hyvään terpenoidialkoholien käyttökykyyn.

Lopuksi tutkijat huomauttavat, että afrikkalaisten ihmisapinoiden persoudesta viinalle on ihmistä lukuun ottamatta niukasti tutkimusnäyttöä. Guinean Bossousta on kuitenkin kirjattu tapaus, jossa simpanssit kävivät toistuvasti ja ilmeisen määrätietoisesti lipittämässä huomattavia määriä palmuviiniä, jota ihmiset olivat valmistamassa.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Viina alkoi maistua jo 10 miljoonaa vuotta sitten

Mistä 10 miljoonaa vuotta sitten sai viinaa?
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Viina alkoi maistua jo 10 miljoonaa vuotta sitten

Jossakin turistien alkoholijuomia näpistelevässä apinalaumassa on huomattu samansuuruinen jakauma raittiisiin, kohtuukäyttäjiin ja humalahakuisiin suurkuluttajiin kuin ihmisissäkin.
Lue kommentti

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä