Gorillojen ja meidän yhteisistä kantamuodoista alkaen Afrikan ihmisapinoilla on ollut kyky hyödyntää pudonneisiin hedelmiin kehittyvää alkoholia. Kuva: Serenity, Wikimedia Commons
Gorillojen ja meidän yhteisistä kantamuodoista alkaen Afrikan ihmisapinoilla on ollut kyky hyödyntää pudonneisiin hedelmiin kehittyvää alkoholia. Kuva: Serenity, Wikimedia Commons

Silloin ihmisapinat alkoivat popsia käyneitä hedelmiä maanpinnalta.

Alkoholinkulutuksen juurista on kaksi teoriaa. Toisen mukaan ihmiselimistön entsyymit oppivat hajottamaan etanolia noin 9 000 vuotta sitten, kun viljatuotteita opittiin käyttämään alkoholiksi. Toisen mukaan entsyymi muuntui jo miljoonia vuosia aiemmin, kun ihmisapinat alkovat ahmia käyneitä hedelmiä. Jälkimmäinen teoria pitää kutinsa, osoittavat nyt yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Matthew Carrigan Santa Fe Collegesta Floridan Gainesvillesta kollegoineen selvitti etanolin käytön alkua vertaamalla alkoholia hajottavia entsyymejä eli alkoholidehydrogenaaseja monilta ihmisapinoilta, apinoilta ja puoliapinoilta.

Kädellisten sukupuun vanhimmissa haaroissa alkoholidehydrogenaasit ovat erikoistuneet hajottamaan terpenoidialkoholeja, joita on runsaasti kasvien lehdissä ja raaoissa hedelmissä. Sellaisia syövät paljon puoliapinat sekä apinoista esimerkiksi marakatit ja paviaanit. Ihmisapinoista terpenoidialkoholeja hajottavat aasialaiset lajit eli orangit ja gibbonit.

Noin kymmenen miljoonaa vuotta sitten, kun meidän sekä simpanssien ja gorillojen yhteinen kantamuoto oli eronnut orankien linjasta, entsyymissä tapahtui pieni mutta ratkaiseva muutos. Yksi aminohappo vaihtui, ja sen seurauksena entsyymi alkoi hajottaa terpenoidialkoholien sijasta etanolia.

Vaihdos osui aikaan, jolloin ilmastonmuutos oli kuivannut Itä-Afrikkaa harventaen puustoa ja pakottaen ihmisapinat etsimään ravintoa myös maankamaralta. Iso osa maahan pudonneista hedelmistä on ylikypsiä, ja siksi hiivat kasvavat niissä tehokkaasti ja käyttävät sokeripitoista mehua etanoliksi.

Etanolinhajotuksen ansiosta ihminen ja muut Afrikan ihmisapinat voivat hyödyntää voimakkaastikin käyneitä hedelmiä. Pystymme aineenvaihdunnassamme tuottamaan etanolista energiaa, emmekä saa siitä myrkytystä niin herkästi kuin toiset kädelliset. Olemme siis erikoistuneet kypsien, ylikypsien ja käyneiden hedelmien syömiseen.

Sen sijaan orangit, gibbonit, paviaanit ja marakatit syövät kypsien hedelmien aikoinakin runsaasti raakoja hedelmiä ja kasvien muita vihreitä osia, mikä sopii näiden lajien huonoon etanolinsietoon ja hyvään terpenoidialkoholien käyttökykyyn.

Lopuksi tutkijat huomauttavat, että afrikkalaisten ihmisapinoiden persoudesta viinalle on ihmistä lukuun ottamatta niukasti tutkimusnäyttöä. Guinean Bossousta on kuitenkin kirjattu tapaus, jossa simpanssit kävivät toistuvasti ja ilmeisen määrätietoisesti lipittämässä huomattavia määriä palmuviiniä, jota ihmiset olivat valmistamassa.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1400
Liittynyt26.3.2006

Viina alkoi maistua jo 10 miljoonaa vuotta sitten

Mistä 10 miljoonaa vuotta sitten sai viinaa?
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Viina alkoi maistua jo 10 miljoonaa vuotta sitten

Jossakin turistien alkoholijuomia näpistelevässä apinalaumassa on huomattu samansuuruinen jakauma raittiisiin, kohtuukäyttäjiin ja humalahakuisiin suurkuluttajiin kuin ihmisissäkin.
Lue kommentti

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro