Viljellyn vaginan ytimeksi valmistettiin biohajoava tukikalvo. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Viljellyn vaginan ytimeksi valmistettiin biohajoava tukikalvo. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Potilaasta kerätyt, laboratoriossa lisätyt solut pipetoitiin kasvamaan tukikalvon pinnoille. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Potilaasta kerätyt, laboratoriossa lisätyt solut pipetoitiin kasvamaan tukikalvon pinnoille. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Soluja kasvatettiin ruumiinlämpöisessä viljelykaapissa. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Soluja kasvatettiin ruumiinlämpöisessä viljelykaapissa. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Solukoilla päällystynyt kalvo ommeltiin vaginamaiseksi putkeksi. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Solukoilla päällystynyt kalvo ommeltiin vaginamaiseksi putkeksi. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Putki siirrettiin leikkauksella potilaan lantion sisään, minne se kasvoi kiinni. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine
Putki siirrettiin leikkauksella potilaan lantion sisään, minne se kasvoi kiinni. Kuva: Yuanyuan Zhang, Wake Forest Institute for Regenerative Medicine

Synnynnäinen emättimen puutos korjattiin onnistuneesti.

Laboratoriossa kasvatettuja vaginoita on ensi kertaa siirretty ihmisiin, ja siirteiden on todettu toimivan hyvin. Viljeltyjä emättimiä istutettiin neljään 13–18-vuotiaaseen synnynnäisestä emättimen puutoksesta kärsineeseen tyttöön Meksikossa vuosina 2005–2008. Kahdeksan vuoden seurannan perusteella siirteet toimivat kuten normaali vagina. Yhdysvaltalaisten ja meksikolaisten tutkijoiden saavutuksesta raportoi Lancet-lehti.

Synnynnäinen emättimen ja kohdun puutos on melko harvinaista: esimerkiksi Suomessa syntyy vuosittain 5–8 tällaista tyttöä (pdf). Maailmalla on tehty joitakin onnistuneita kohdunsiirtoja. Vaginakin on osattu rakentaa venyttämällä sukuelinten limakalvoa tai siirtämällä kudosta vatsaontelosta. Näissä tavoissa on kuitenkin hankaluutensa: vaginan seinämään ei välttämättä synny kunnon lihaskerrosta, ja siirteet voivat alkaa ajan myötä kutistua haitallisesti.

Anthony Atala Wake Forestin regeneratiivisen lääketieteen laitoksesta Pohjois-Carolinan Winston-Salemista kollegoineen keräsi biopsialla kunkin hoidettavan tytön ulkoisista sukuelimistä pienen määrän limakalvon epiteelisoluja ja sileän lihaksen soluja. Omia soluja käyttämällä varmistettiin, ettei tyttöjen elimistö hylkisi tulosta.

Epiteelin eli pintakerroksen soluja kasvatettiin laboratorioviljelmässä biohajoavan tukikalvon yhdelle puolelle ja lihassoluja toiselle. Sitten kalvo ommeltiin putkeksi. Näin saatiin jokaiselle tytölle hänen omista soluistaan viljelty siirre, jonka kirurgi istutti lantion sisään.

Jo aiemmin tutkijat olivat osoittaneet laboratorio- ja eläinkokeilla, että vastaavasti kasvatettu vagina juurtuu elimistöön niin, että solut sulautuvat viereisiin kudoksiin ja alueelle kasvaa hermoja ja verisuonia. Samalla biohajoavan tukikalvon ainekset imeytyvät elimistöön.

Juuri näin kävi ihmispotilaillakin. Biopsioilla, magneettikuvauksilla ja sisätutkimuksilla tehdyt vuosittaiset seurannat osoittivat, että siirteellä oli normaalin vaginan kudosrakenne.

Myös potilaiden tyytyväisyyttä seurattiin. Kaikki neljä ovat olleet seksuaalisesti aktiivisia, kiihottuneet ja saaneet orgasmeja. Viljellyn vaginan limakalvo on kostunut eikä ole aiheuttanut yhdyntäkipuja.

Tutkijat korostavat, että tämä oli vasta ensimmäinen, suppea hoitokoe ihmisillä ja että tutkimuksia pitää tehdä lisää, ennen kuin menetelmä saadaan yleiseen käyttöön.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Viljeltyjä vaginoita istutettiin ihmisiin

Kohta saadaan keinotekoista spermaakin Scientists Generate Sperm Precursors From Skin Cells Of Infertile Men May 2, 2014 | by Justine Alford Photo credit: Wikimedia Commons. Scientists have managed to use stem cells derived from the skin of infertile males to produce sperm precursor cells. The study, which has been published in Cell Reports , gives hope that one day scientists may be able to produce sperm that could be used to overcome fertility problems in certain men. Infertility affects...
Lue kommentti

Hämmentää.

kohe
Seuraa 
Viestejä1257
Liittynyt30.8.2009

Viljeltyjä vaginoita istutettiin ihmisiin

Cryosat 16.04.2014 klo 20:34 Meillä olisi maamiesseuralla tuommoinen puoli hehtaaria peltoa käytössä. Aateltiin, jotta siinä voisi vaikka alkaa viljelemään noita vaginoita. Mutta tässä tuli mieleen nyt muutama kysymys: Mistäköhän noita siemeniä saisi? Onkohan niitä useampaakin lajiketta? Vaikkapa aasialaista, afrikkalaista ja eurooppalaista? Jos on, mielellämme ottaisimme koemielessä kaikkia. Mitenköhän tuommoinen mahtaa kasvaa täällä pohjan perukoilla. Että onko ne kovinkin hallanarkoja, ettei...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä