Riisiterasseja Yunnanissa Kiinassa. Kuva: Jialiang Gao / Wikimedia Commons
Riisiterasseja Yunnanissa Kiinassa. Kuva: Jialiang Gao / Wikimedia Commons

Olet sitä, mitä esi-isäsi ovat kylväneet.

Se mitä esi-isäsi kasvattivat pellossaan on saattanut ratkaista, kuinka yksilökeskeinen ja analyyttinen olet.

Itämaisen ja länsimaisen ajattelutavan välillä on havaittu viime vuosikymmenten aikana selvä ero. Idän kulttuurit korostavat ihmisten keskinäistä riippuvuutta ja kokonaisvaltaista ajattelua, länsimaissa taas on vallalla analyyttinen ja yksilökeskeinen ajattelu.

Erolle on ehdotettu useita selityksiä. Modernisaatioteorian mukaan yhteiskunnat muuttuvat yksilökeskeisemmiksi sitä mukaa, kun vauraus ja koulutus lisääntyvät. Patogeeniteorian mukaan tiheästi esiintyvät tarttuvat taudit tekevät muukalaisten kanssa asioinnin vaaralliseksi ja kulttuurin sisäänpäin kääntyneeksi ja yhteisölliseksi, kuten Kiinassa.

Yhdysvaltalais-kiinalainen tukimusryhmä testasi kolmatta selitystä, jota kutsutaan riisiteoriaksi. Riisin kasvatus vaatii runsaasti vettä, joten riisinviljelijöiden täytyy tehdä yhteistyötä kastelujärjestelmien rakentamiseksi. He myös korjaavat yhteisvoimin kaikkien viljelijöiden sadon. Vehnän viljelijät toimivat itsenäisemmin. Idässä riisinviljely olisi siis voinut muokata ihmiset yhteisöllisemmiksi kuin länsimaissa, missä on viljelty muita kasveja.

Tutkimusryhmä testasi hypoteesia Kiinassa, missä viljellään sekä riisiä että vehnää. He tutkivat kolmella yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden mittarilla tuhat koehenkilöä riisi- ja vehnäseuduilla sekä kolmessa maakunnassa vehnää kasvattavan pohjoisen ja riisiä viljelevän eteläisen Kiinan välissä.

Tulos antoi tukea sille oletukselle, että erilainen viljelykasvi on tuottanut erilaista ajattelua. Riisiä viljelevässä Etelässä-Kiinassa ajattelutapa oli keskimäärin yhteisöllisempi kuin vehnää viljelevässä pohjoisessa.

Tutkimuksen julkaisi Science.