Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Lapsiperheissä aikuiset sairastuvat 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin lapsettomissa.

Jokainen uusi lapsi tuo perheeseen uusia viruksia. Utahin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että perheessä tavattujen virusten määrä on suorassa suhteessa perheen lapsilukuun.

Mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä suurempi on perheen virustaakka. Verrattuna lapsettomiin perheisiin lapsiperheissä sairastettiin jotakin virustautia keskimäärin kolme viikkoa kauemmin.

Tutkimus lienee perinpohjaisimpia, mitä aiheesta on tehty. Siinä oli mukana 26 perhettä, joissa oli kaikkiaan 105 lasta. Mukana oli lapsettomia perheitä, ydinperheitä ja suurperheitä.

Kussakin perheessä yksi vanhemmista otti pumpulipuikolla näytteet kaikkien perheenjäsenten nenästä, lähetti sen laboratorioon ja lisäksi ilmoitti, oliko kellään perheenjäsenistä virustaudin oireita.

Näin tehtiin joka viikko vuoden ajan, mikä tarkoitti, että tutkijoille kertyi perheiden virustilanteesta erittäin yksityiskohtainen kuva. Laboratoriossa näytteistä etsittiin 16 yleistä virusta.

Tulokset osoittivat, että lapsettomissa perheissä jylläsi vuoden sisällä jokin virus kolmesta viikosta kuukauteen. Kun perheeseen tuli lapsi, viruksen esiintyvyys lisääntyi 18 viikkoon vuodessa.

Jos perheessä oli kuusi lasta, viruksen esiintyvyys perheessä nousi 45 viikkoon, eli perheessä oli jokin virus suurimman osan vuodesta.

Lasten virustaudit heijastuivat myös vanhempiin siten, että lapsiperheissä aikuisilla oli 1,5-kertaa suurempi todennäköisyys sairastua johonkin räkätautiin vuoden sisällä kuin lapsettomilla.

Tutkimuksen odottamattomin havainto oli, että viruksen läsnäolo korreloi oireiden kanssa vain 56 prosentissa tapauksista. Toisin sanoen, monet lapset kantavat virusta ilman, että se näkyy millään tavalla ulospäin.

Tutkimuksessa tavallisin virus oli rinovirus, jota tavattiin 93 prosentissa viikottaisista näytteistä.

Aineisto salli tutkijoiden tarkastella myös sitä, kuinka kauan virukset viipyvät potilaissa. Tässä suhteessa kestävimpiä olivat bokavirukset – rinovirusten jälkeen yleisin virus. Nämä  viivyttelivät ihmisten nenässä peräti 12 viikkoa oireiden loppumisen jälkeen. Koronavirukset taas erottuivat ryhmänä, joka aiheutti useimmiten oireita.

Tutkijoiden mukaan tällaiset selvitykset antavat lääkäreille mahdollisuuden vastata vanhemmille, millainen sairastavuus on normaalia. Koska tutkimuksessa havaittiin, että alle viisivuotiaat kantoivat ainakin yhtä virusta nenässään noin puolet vuodesta, räkätauti toisensa jälkeen näyttää vain luonnolliselta.

Tutkimuksen julkaisi Clinical Infectious Diseases.