Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Lapsiperheissä aikuiset sairastuvat 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin lapsettomissa.

Jokainen uusi lapsi tuo perheeseen uusia viruksia. Utahin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että perheessä tavattujen virusten määrä on suorassa suhteessa perheen lapsilukuun.

Mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä suurempi on perheen virustaakka. Verrattuna lapsettomiin perheisiin lapsiperheissä sairastettiin jotakin virustautia keskimäärin kolme viikkoa kauemmin.

Tutkimus lienee perinpohjaisimpia, mitä aiheesta on tehty. Siinä oli mukana 26 perhettä, joissa oli kaikkiaan 105 lasta. Mukana oli lapsettomia perheitä, ydinperheitä ja suurperheitä.

Kussakin perheessä yksi vanhemmista otti pumpulipuikolla näytteet kaikkien perheenjäsenten nenästä, lähetti sen laboratorioon ja lisäksi ilmoitti, oliko kellään perheenjäsenistä virustaudin oireita.

Näin tehtiin joka viikko vuoden ajan, mikä tarkoitti, että tutkijoille kertyi perheiden virustilanteesta erittäin yksityiskohtainen kuva. Laboratoriossa näytteistä etsittiin 16 yleistä virusta.

Tulokset osoittivat, että lapsettomissa perheissä jylläsi vuoden sisällä jokin virus kolmesta viikosta kuukauteen. Kun perheeseen tuli lapsi, viruksen esiintyvyys lisääntyi 18 viikkoon vuodessa.

Jos perheessä oli kuusi lasta, viruksen esiintyvyys perheessä nousi 45 viikkoon, eli perheessä oli jokin virus suurimman osan vuodesta.

Lasten virustaudit heijastuivat myös vanhempiin siten, että lapsiperheissä aikuisilla oli 1,5-kertaa suurempi todennäköisyys sairastua johonkin räkätautiin vuoden sisällä kuin lapsettomilla.

Tutkimuksen odottamattomin havainto oli, että viruksen läsnäolo korreloi oireiden kanssa vain 56 prosentissa tapauksista. Toisin sanoen, monet lapset kantavat virusta ilman, että se näkyy millään tavalla ulospäin.

Tutkimuksessa tavallisin virus oli rinovirus, jota tavattiin 93 prosentissa viikottaisista näytteistä.

Aineisto salli tutkijoiden tarkastella myös sitä, kuinka kauan virukset viipyvät potilaissa. Tässä suhteessa kestävimpiä olivat bokavirukset – rinovirusten jälkeen yleisin virus. Nämä  viivyttelivät ihmisten nenässä peräti 12 viikkoa oireiden loppumisen jälkeen. Koronavirukset taas erottuivat ryhmänä, joka aiheutti useimmiten oireita.

Tutkijoiden mukaan tällaiset selvitykset antavat lääkäreille mahdollisuuden vastata vanhemmille, millainen sairastavuus on normaalia. Koska tutkimuksessa havaittiin, että alle viisivuotiaat kantoivat ainakin yhtä virusta nenässään noin puolet vuodesta, räkätauti toisensa jälkeen näyttää vain luonnolliselta.

Tutkimuksen julkaisi Clinical Infectious Diseases.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä