Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Suomalais-kanadalaisessa tutkimuksessa onnistuttiin parantamaan valtaosa syöpäsairaista koe-eläimistä laskimonsisäisesti annetulla viruksella.

Virusinfektioiden syövän kasvua hidastava vaikutus on tunnettu lääketieteessä jo yli sata vuotta. Kuitenkin vasta viimeisimpien viidentoista vuoden aikana on ilmiötä alettu laajemmin tutkia ja
hyödyntää.

Tällä hetkellä tunnetaan kymmenkunta virusta, joilla on kyky tuhota syöpäsoluja ilman, että ne vahingoittaisivat normaaleja soluja. Osa viruksista on jo kliinisissä potilaskokeissa.

Pahanlaatuisten aivokasvaimien eli glioomien hoitoon ei ole olemassa tehokasta hoitomuotoa. Kirurginen kasvaimen poisto, säteilyhoito sekä
kemoterapia lisäävät elinikää vain muutamalla kuukaudella ja useimmat potilaat kuolevat vuoden sisällä kasvaimen toteamisen jälkeen.

Glioomien kokeellisessa hoidossa tällä hetkellä käytettävät virukset on ruiskutettava suoraan syöpäkasvaimeen, mikä laskee niiden tehoa, koska glioomille on tunnusomaista leviäminen aivokudoksessa ja mikropesäkkeiden muodostus, jotka havaitaan vasta ruumiinavauksen yhteydessä.

Kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistui tutkimusryhmiä Åbo Akademista, Kuopion yliopistosta sekä Ottawan ja Toronton yliopistoista tutkittiin laskimoon annetun VA7- viruksen tehoa gliooman eläinmallissa. VA7-virus on hermostohakuinen ja sen on aikaisemmin näytetty olevan onkolyyttinen eli syöpäsoluja tappava
virus.

Virus ei mitä ilmeisemmin aiheuta ihmiselle mitään tautia, vakavimmat oireet ovat lähinnä päänsärky tai lievä flunssaa muistuttava oireilu.

Tutkimuksessa käytettiin gliooman hiirimallia, jossa ihmisen glioomasoluihin vietiin tulikärpäsen valoa tuottava geeni. Näin aivokasvainten kasvua voitiin seurata elävissä hiirissä erikoislaitteiston avulla.

Tutkimuksessa havaittiin, että kun glioomaa sairastaville hiirille annetiin yksi ainoa annos VA7-virusta laskimonsisäisesti, parani 17
hiirestä 16. Hiiriä seurattiin usean kuukauden ajan, eikä hiirillä havaittu neurologisia tai muita oireita.

Aivokudoksessa tai muista tutkituista kudoksista ei myöskään löydetty merkkejä viruksen aiheuttamista vaurioista. VA7-viruksen tapettua glioomasolut hiiren aivoissa, myös itse virus hävisi aivokudoksesta, eikä virusta löydetty
yhdestäkään hoitohiirestä kokeen loputtua.

Tulokset antavat toivoa siitä, että olisi mahdollista kehittää onkolyyttinen virus, joka laskimoon annosteltuna kykenisi hakeutumaan
glioomiin ja tuhoamaan ne aiheuttamatta sanottavaa haittaa normaalikudokselle.

Tutkimus julkaistiin PLoS ONE-tiedejulkaisussa.

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.