Hyttyssodan pääkohde on keltakuumehyttynen Aedes aegypti, joka levittää monia vakavia virustauteja. Kuva: Science Photo Library / MVPhotos
Hyttyssodan pääkohde on keltakuumehyttynen Aedes aegypti, joka levittää monia vakavia virustauteja. Kuva: Science Photo Library / MVPhotos

Brasilia on julistanut sodan tautihyttysiä vastaan.

Koska tiede ei ole vielä kehittänyt rokotetta zikavirukseen, ainoa tehokas keino estää sen leviämistä on taistelu hyttysiä vastaan. Meidän kaikkien pitää ottaa osaa tähän. Tehkää yhteistyötä, mobilisoikaa perheenne ja yhteisönne mukaan taisteluun.

Näin brasilialaisiin vetosi presidentti Dilma Rousseff 3. helmikuuta radio- ja tv-puheessa, jossa hän julisti sodan zikavirusta levittäviä keltakuumehyttysiä vastaan. Ilmoitus tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun maailman terveysjärjestö WHO oli julistanut zikaviruksen takia kansainvälisen hätätilan.

WHO päätyi soittamaan hälytyskelloja poikkeuksellisen voimakkaasti, koska alkuun melko vaarattomana pidetty virustauti yhdistettiin aivojen vakavaan kehityshäiriöön, joka näkyy vauvoissa pienipäisyytenä. Järjestö oli myös laskenut, että zikavirus leviää Etelä- ja Keski-Amerikassa räjähdysmäistä vauhtia. Yksin tänä vuonna jopa neljä miljoonaa sikäläistä saa tartunnan.

Brasiliassa sodanjulistusta seurasi kansallinen toimintapäivä. Yli 200 000 sotilasta jalkautui terveysviranomaisten kanssa valistamaan satojen kaupunkien asukkaita virusinfektion torjuntakeinoista, ennen kaikkea satunnaisten vesisäilöjen tyhjentämisestä.

Torjunnan kohde on oikea. Keltakuumehyttyset lisääntyvät tehokkaasti kaikkialla, missä on vähänkin vettä. Tarkoitukseen kelpaa kukkaruukun alunen, pullonkorkki, romutynnyri, autonrengas, kookospähkinän kuori tai muovipussi.

Ajoituskin on hyvä. Sadekausi on hellittämässä, ja otolliset lisääntymispaikat luonnossa vähenevät.

Mutta riittääkö vesipesien tyhjennys? Tartuntatautien asiantuntijat eivät tunnu oikein uskovan kuivatuksen tehoon. Jos epidemia halutaan pysäyttää, tarvitaan järeämpiä keinoja.

Niistäkin Brasiliassa on kokemusta. Kun maassa 1950-luvulla taisteltiin keltakuumetta vastaan, tautihyttyset hävitettiin niin tyystin, että vuonna 1958 maa julisti olevansa niistä vapaa.

Vanha sota käytiin hyönteismyrkky DDT:llä, ja se voisi toimia nytkin. Tällä kertaa taisteluun saattavat kuitenkin joutua keltakuumehyttyset itse. Koillis-Brasiliassa liitelee jo koealueella muuntogeenisiä koiraita, joiden toukat on tuomittu kuolemaan. Tuloksia kuvataan lupaaviksi: villien tautihyttysten kannat romahtavat.

 

Lue lisää

Maaliskuun 2016 Tiede-lehdessä on ajankohtaisartikkeli, jossa päätoimittaja Jukka Rukki kysyy suomalaisten asiantuntijoiden käsityksiä hyttyssodan toimivuudesta.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

 

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.