Biologisia ikäeroja alkaa syntyä parinkympin tietämissä, neljänkympin jälkeen ne suurentuvat. Kuva: Shutterstock
Biologisia ikäeroja alkaa syntyä parinkympin tietämissä, neljänkympin jälkeen ne suurentuvat. Kuva: Shutterstock

Keho ei läheskään aina noudata syntymäpäiviä.

Minkä ikäinen olet? Kun meiltä tätä kysytään, laskemme tietysti aikaa syntymämme päivästä. Kalenterivuodet eivät kuitenkaan ole koko totuus iästä.

Sisällämme raksuttaa myös biologinen vanhenemiskello, ja sen lukema voi näyttää jotain ihan muuta kuin kronologinen kalenteri.

Varmaan jokainen kohtuullisen määrän vuosia kerännyt on pannut asian merkille itsekin. Jotkut viisikymppiset vaikuttavat ikäistään nuoremmilta, kuin olisivat vasta viettäneet nelikymppisiään. Jotkut taas ovat rypistyneet tai jotenkin muuten vanhentuneet kuin lähestyisivät kuudenkympin rajapyykkiä.

Ikääntymisbiologit koettavat selvittää, mikä tuottaa kronologisen ja biologisen iän erot, jotka voivat olla paljon suurempiakin kuin vuosikymmen suuntaan tai toiseen. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa yhden 38-vuotiaan biologinen vuosikello näytti  61:tä.

Ikiä on monta

Mitä enemmän asiaa tutkitaan, sitä ilmeisemmäksi käy, että meillä on itse asiassa monta ikää. Tätä nykyä tutkijat puhuvat jo kasvoiästä, sydäniästä, veri-iästä, glykaani-iästä ja epigeneettisestä iästä.

Nämä kaikki voivat vaihdella ihmisestä toiseen mutta myös yhdessä yksilössä. Samankin ihmisen kehon eri osat saattavat vanheta eri tahtiin.

Vakiintuneen ikääntymisteorian mukaan vanheneminen johtuu telomeereistä. Ne ovat kromosomiemme suojapäitä, joiden tehtävä on pitää dna-kierteet koossa. Telomeerit lyhenevät joka kerran, kun solut jakautuvat. Kun ne on kulutettu loppuun, solu kuihtuu ja kuolee.

Nyt kannatusta keräävän uuden näkemyksen mukaan ikääntyminen onkin sivuvaikutus ja johtuu siitä, että solujen jakautuessa syntyy dna-virheitä, joiden korjaaminen kuluttaa paljon energiaa. Toisilla virheitä kertyy nopeammin kuin toisilla.

Aivot tuntuvat kunnossa

Muun kehomme tavoin aivot voivat vanheta ikävuosiamme joutuisammin – ja se tuntuu laajalti. Se vaikuttaa paitsi henkiseen suorituskykyyn myös ruumiilliseen kuntoon.

Tutkimuksissa on havaittu, että aivoiltaan ikäänsä vanhemmat pärjäävät keskimääräistä heikommin kognitiivisissa testeissä, esimerkiksi loogisen päättelyn tehtävissä. Heidän keuhkonsa toimivat tavallista huonommin, he kävelevät normaalia hitaammin, ja kuoleman riski on kohonnut.

 

Lue lisää

Marraskuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa brittiläinen tiedetoimittaja Helen Thomson kertoo, miten biologista ikää voi selvittää, mitkä tekijät ikääntymistä jouduttavat ja miten sitä parhaiten voisi viivyttää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.