Voiton hetki paralympialaisissa. Kuva: Jessica Taylor/National Academy of Sciences.
Voiton hetki paralympialaisissa. Kuva: Jessica Taylor/National Academy of Sciences.

Sokeat ilmaisevat voiton riemua ja häviön katkeruutta samalla tavalla kuin näkevät.

Sokea urheilija kohottaa kätensä voiton merkiksi samaan tapaan kuin näkeväkin, vaikkei ole milloinkaan nähnyt voitonjuhlaa. Tappion karvas kalkki taas painaa hartiat lysyyn niin sokeilta kuin näkeviltä. Tämä viittaa siihen, että ylpeyden ja häpeän ilmaiseminen on universaalia, totesivat kanadalaistutkijat.

Eleiden yhtäläisyys paljastui, kun Jessica Tracy ja David Matsumoto Vancouverin yliopistosta vertailivat 2004 olympialaisten ja paralympialaisten judokilpailuista otettuja kuvia.

Tutkijat tarkastelivat muun muassa sitä, pullistiko voittaja rintaansa ja nostiko hän kätensä ilmaan – ja painuiko hävinnyt vastaavasti kumaraan tai peitti kasvonsa. He myös kiinnittivät huomiota siihen, vaihtelivatko urheilijan reaktiot kansallisuuden ja kulttuurin mukaan.

Ilmeni, että voiton hetkellä sokeat ja näkevät elehtivät tismalleen samalla tavalla. Sen sijaan häviön ilmaisuun vaikutti kulttuuri: länsimaalaiset näkevät urheilijat paljastivat tunnekuohunsa muita epätodennäköisemmin.

Tuloksen perusteella tutkijat uskovat, että tyypilliset ylpeyden ja häpeän eleet ovat synnynnäisiä, mutta kulttuurin normit vaikuttavat siihen, miten ne tuodaan esiin.

Tutkimuksen julkaisi PNAS.