Syksyllä 1977 matkaan lähtenyt yhdysvaltalainen Voyager-1-avaruusluotain on jo niin pitkällä, että Auringosta sinkoutuneita hiukkasia alkaa tulla sen mittareihin vähemmän kuin tähtienvälisen avaruuden hiukkasia, tiedelehti

Syksyllä 1977 matkaan lähtenyt yhdysvaltalainen Voyager-1-avaruusluotain on jo niin pitkällä, että Auringosta sinkoutuneita hiukkasia alkaa tulla sen mittareihin vähemmän kuin tähtienvälisen avaruuden hiukkasia, tiedelehti Nature kertoo. Tältä kannalta katsoen voidaan sanoa, että luotain on poistumassa aurinkokunnasta.

Tämä rajapyykki saavutettiin vuosi sitten, mutta erään toisen, myös Naturessa juuri julkaistun raportin mukaan sen jälkeen Auringon hiukkasten osuus on jälleen kasvanut. Se johtuu luultavasti Auringon nykyisestä aktiivisuudesta. Vaikka Voyager-1 on jo 13,5 miljardin kilometrin päässä, Auringon nopeimmat hiukkaset ehtivät sinne parissa kolmessa kuukaudessa.

Voyager-1:n piti alun perin toimia vain viisi vuotta, koska se lähetettiin tutkimaan Jupiteria. Luotain ohjattiin kuitenkin sellaiselle radalle, että Jupiter saattoi lingota sen poistumaan aurinkokunnasta. Jupiterin etäisyys Auringosta on vajaat 800 miljoonaa kilometriä, joten luotain on tehnyt jo melkoisen matkan ohituksen jälkeen.

Voyager-1 saa sähkövirtansa plutoniumparistosta, jonka arvioidaan toimivan riittävän tehokkaasti vuoteen 2020 saakka. Luotain ei siihen mennessä ehdi päästä lähellekään muita tähtiä, sillä sen pitää taivaltaa 700 kertaa nykyistä pidempi matka eli 30 000 - 40 000 vuotta ennen kuin se on meistä yhtä kaukana kuin Auringosta lukien seuraava tähti.

Voyager-1:stä kertovat myös muun muassa BBC, Space.com, Scientific American ja Avaruus-verkkojulkaisu. Voyager-1:n sisarluotain Voyager-2 on nyt runsaan 10 miljardin kilometrin päässä meistä.