Täysikuu on tänään komea, jos näkymä horisonttiin vain on esteetön.
Täysikuu on tänään komea, jos näkymä horisonttiin vain on esteetön.

Seuraavan kerran vastaavaa nähdään vasta kesäkuussa 2062.

Ensi yönä on vuoden pisin päivä ja täysikuu yhtä aikaa. Kuu on täysi maanantaina kello 14:02 ja kesäpäivänseisaus koittaa virallisesti tiistain puolella kello 1:34.

Aurinko nousee siis pohjoisemmaksi kuin muina päivinä, ja Kuu jää vastaavasti ennätyksellisen alas horisonttiin. Yhteensattuma on harvinainen, mutta ei odotettavasti kovin poikkeuksellisen näköinen, arvioi Santeri Manninen Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta.

”Kuu on tänään todella matalalla, vain 11 astetta horisontin yläpuolella. Kuun valo kulkeutuu tavallista paksumman ilmakehäkerroksen läpi ja näyttää siksi punertavammalta.”

Pohjois-Suomessa Kuu jää vieläkin alemmas. Esimerkiksi Rovaniemellä se nousee vain viisi astetta horisontin yläpuolelle. Näin matalalla Kuu näkyy vain, mikäli näkymä etelän suuntaan on esteetön.

Mikäli Kuu on näkyvissä, se näyttää tänä yönä tavallista komeammalta.

”Mitä matalammalla Kuu on, sitä suuremmalta se näyttää. Ilmiö tunnetaan kuuilluusiona”, Manninen mainitsee.

Tästä johtuen hienoimmat kuukokemukset saadaan usein kiertolaisen noustessa tai laskiessa. Havaintoharhan syy voi olla siinä, että yksin korkealla taivaalla olevat kohteet näyttävät pienemmiltä kuin horisontissa, missä niille näkyy vertailukohtana esimerkiksi puita ja rakennuksia.

Toinen mahdollinen selitys liittyy ihmisen kokemukseen perspektiivistä. Kun katsomme esimerkiksi horisontissa näkyvää pilveä, arvaamme sen isommaksi kuin täysin saman kokoiselta näyttävän pilven suoraan päämme yläpuolella: näyttäväthän esineet matkan päästä pienemmiltä kuin läheltä.

Niinpä täysin samankokoisena pysyvä Kuu voidaan tulkita horisontissa killuessaan isommaksi taivaankappaleeksi kuin korkealla taivaalla. Taivaalla Kuu tuntuu olevan lähempänä katsojaa kuin horisontissa.

Kuun vaiheet osuvat samoille päiville 19 vuoden sykleissä, mutta ihan näin usein täysikuuta ei kesäpäivänseisauksena nähdä. Tämä johtuu siitä, että käyttämämme gregoriaaninen kalenteri on synkronoitu paremmin Auringon kuin Kuun kanssa. Siksi Kuun ilmiöt eivät osu vuosittain samoille päivämäärille.

Kuukausikaan ei ole ihan nimensä veroinen. Tosiasiassa Kuun vaiheet toistuvat 29 vuorokauden, 12 tunnin, 44 minuutin ja 2,9 sekunnin sykleissä.

Viimeksi täysikuu ja kesäpäivänseisaus osuivat yksiin joko vuonna 1948 tai 1967, laskutavasta riippuen.

Vuonna 1948 Kuu oli suurimmillaan ja päivä pisimmillään lähes yhtäaikaisesti, vajaan tunnin sisällä toisistaan. Kun Kuun sykli 19 vuotta myöhemmin eli vuonna 1967 toistui, tapahtumat osuivat taas lähes yhtä lähekkäin, vain muutaman tunnin sisään.

Tänään täysikuu ja kesäpäivänseisaus osuvat suunnilleen 11,5 tunnin päähän toisistaan. Edellisen kerran tapahtumat osuivat 12 tunnin sisään toisistaan vuonna 1986. Saman vuorokauden aikana ne nähtiin viimeksi 2005.

Samalle päivälle nämä taivaantapahtumat osuvat seuraavan kerran 21. kesäkuuta 2062.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.