Yhteisöllisyys voi olla hauraampaa vuokra-asuntoalueilla, mikä saatta vaikuttaa mielenterveyteen. Kuva: Reijo Hietanen
Yhteisöllisyys voi olla hauraampaa vuokra-asuntoalueilla, mikä saatta vaikuttaa mielenterveyteen. Kuva: Reijo Hietanen

Maailmalla psykoosiriski on monin verroin korkeampi kaupungeissa kuin maalla. Suomessa asetelma oli pitkään päinvastainen, mutta ilmassa on muutoksen merkkejä.

Kansainväliset tutkimukset ovat näyttäneet jo pitkään, että kaupunkilaisilla on suurempi riski psykoottiseen oireiluun kuin maalaisilla. Koska skitsofrenian ja muiden psykoottisten häiriöiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät, ovat tutkijat päätelleet, että jokin piirre kaupunkielämässä koettelee mielenterveyttä.

Uusimman palan tähän palapeliin tarjoaa tiedelehti Jama Psychiatryn tällä viikolla julkaisema tutkimus, jossa vertailtiin psykoosien ilmaantuvuutta useilla alueillta Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Brasiliassa.

Alueelliset erot olivat merkittäviä. Keskimäärin uusia tautitapauksia ilmeni vuodessa 21,4 kappaletta 100 000 henkeä kohden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suurinta psykoosien ilmaantuvuus oli Pariisin keskustassa ja Kaakkois-Lontoossa, missä psykoosiin sairastui vuodessa 45 henkeä 100 000:sta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vähiten uusia tapauksia kirjattiin Espanjassa Santiagoa ympäröivällä maaseudulla, vain kuusi tapausta vuodessa 100 000 henkeä kohti.

Kun alueita vertailtiin eri mittareilla, selvisi, että psykoosien ilmaantuvuutta ennusti vahviten omistus- ja vuokra-asujien osuus alueella.

“Alueilla, joilla on eniten omistusasujia, on vähiten psykooseja. Se voi liittyä syrjäytymiseen”, selittää tutkimusta tehnyt tohtorikoulutettava Hannah Jongsma Cambridgen yliopistosta tutkimuksen tiedotteessa.

Vuokra-alueiden ihmisillä voi olla elämässään enemmän sosiaalisia stressitekijöitä, jotka tutkimusten mukaan altistavat psykooseille.

”Vaihtoehtoisesti omistusasuminen voi kertoa sosiaalisesta pysyvyydestä ja yhteenkuuluvuudesta, jotka liittyvät vahvempiin tukiverkostoihin.”

Toisin kuin muualla Suomessa maalla on esiintynyt enemmän psykoosia kuin kaupungeissa, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Syytä tähän ei varmuudella tiedetä. Suvisaarella on pari valistunutta arvausta. Ensinnäkin Suomen kaupungit eivät ole eurooppalaisella mittapuulla mitään metropoleja. Maaseutukin on Keski-Euroopassa toisenlaista.

”Näitä eroja havaittiin ensimmäisenä Tanskassa ja Hollannissa, missä tilanne on kehittynyt jo aikoja sitten niin, että maalla asutaan väljästi ja vauraasti. Maaseudulla asuvat eivät ole siellä elantonsa eteen kituuttavia pienviljelijöitä.”

Suomessakin tilanne voi olla muuttumassa. Tältä vuosikymmeneltä on kuitenkin pari tutkimusaineistoa, joissa maaseudun ja kaupungin ero näyttää hälventyneen tai jopa kääntyneen 1970-1990-luvuilla syntyneillä.

”Uudemmat tutkimukset vihjaavat, että Helsingin seudulla ilmaantuvuus on nousemassa mahdollisesti jopa muuta maata korkeammaksi”, Suvisaari sanoo.

”Kysymys on monista sosiaalisista taustatekijöistä. Maaseutu ja kaupungit ovat muuttuneet, aikaisempina aikoina maalla oli paljon köyhempää.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla