Yhteisöllisyys voi olla hauraampaa vuokra-asuntoalueilla, mikä saatta vaikuttaa mielenterveyteen. Kuva: Reijo Hietanen
Yhteisöllisyys voi olla hauraampaa vuokra-asuntoalueilla, mikä saatta vaikuttaa mielenterveyteen. Kuva: Reijo Hietanen

Maailmalla psykoosiriski on monin verroin korkeampi kaupungeissa kuin maalla. Suomessa asetelma oli pitkään päinvastainen, mutta ilmassa on muutoksen merkkejä.

Kansainväliset tutkimukset ovat näyttäneet jo pitkään, että kaupunkilaisilla on suurempi riski psykoottiseen oireiluun kuin maalaisilla. Koska skitsofrenian ja muiden psykoottisten häiriöiden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintö- että ympäristötekijät, ovat tutkijat päätelleet, että jokin piirre kaupunkielämässä koettelee mielenterveyttä.

Uusimman palan tähän palapeliin tarjoaa tiedelehti Jama Psychiatryn tällä viikolla julkaisema tutkimus, jossa vertailtiin psykoosien ilmaantuvuutta useilla alueillta Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Brasiliassa.

Alueelliset erot olivat merkittäviä. Keskimäärin uusia tautitapauksia ilmeni vuodessa 21,4 kappaletta 100 000 henkeä kohden.

Suurinta psykoosien ilmaantuvuus oli Pariisin keskustassa ja Kaakkois-Lontoossa, missä psykoosiin sairastui vuodessa 45 henkeä 100 000:sta.

Vähiten uusia tapauksia kirjattiin Espanjassa Santiagoa ympäröivällä maaseudulla, vain kuusi tapausta vuodessa 100 000 henkeä kohti.

Kun alueita vertailtiin eri mittareilla, selvisi, että psykoosien ilmaantuvuutta ennusti vahviten omistus- ja vuokra-asujien osuus alueella.

“Alueilla, joilla on eniten omistusasujia, on vähiten psykooseja. Se voi liittyä syrjäytymiseen”, selittää tutkimusta tehnyt tohtorikoulutettava Hannah Jongsma Cambridgen yliopistosta tutkimuksen tiedotteessa.

Vuokra-alueiden ihmisillä voi olla elämässään enemmän sosiaalisia stressitekijöitä, jotka tutkimusten mukaan altistavat psykooseille.

”Vaihtoehtoisesti omistusasuminen voi kertoa sosiaalisesta pysyvyydestä ja yhteenkuuluvuudesta, jotka liittyvät vahvempiin tukiverkostoihin.”

Toisin kuin muualla Suomessa maalla on esiintynyt enemmän psykoosia kuin kaupungeissa, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Syytä tähän ei varmuudella tiedetä. Suvisaarella on pari valistunutta arvausta. Ensinnäkin Suomen kaupungit eivät ole eurooppalaisella mittapuulla mitään metropoleja. Maaseutukin on Keski-Euroopassa toisenlaista.

”Näitä eroja havaittiin ensimmäisenä Tanskassa ja Hollannissa, missä tilanne on kehittynyt jo aikoja sitten niin, että maalla asutaan väljästi ja vauraasti. Maaseudulla asuvat eivät ole siellä elantonsa eteen kituuttavia pienviljelijöitä.”

Suomessakin tilanne voi olla muuttumassa. Tältä vuosikymmeneltä on kuitenkin pari tutkimusaineistoa, joissa maaseudun ja kaupungin ero näyttää hälventyneen tai jopa kääntyneen 1970-1990-luvuilla syntyneillä.

”Uudemmat tutkimukset vihjaavat, että Helsingin seudulla ilmaantuvuus on nousemassa mahdollisesti jopa muuta maata korkeammaksi”, Suvisaari sanoo.

”Kysymys on monista sosiaalisista taustatekijöistä. Maaseutu ja kaupungit ovat muuttuneet, aikaisempina aikoina maalla oli paljon köyhempää.”

Deimos
Seuraa 
Viestejä585
Liittynyt9.7.2016

Vuokra-asuntoalueilla sairastutaan useammin psykoosiin

Raspu kirjoitti: Mitä psykoosissa tapahtuu? Yks tuttu oli sairaalahoidossa sen takia ja sano ettei muista siitä juuri mitään? Soitti mulle vuosien jälkeen ja kerto tapahtuneesta. Suomessa maaseuduilla on nuorilla ihmisillä usein yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen puute. Luultavasti se on ainakin yksi syy riippumatta siitä missä asuu. Sitä on aika vaikea kuvata normaalille ihmiselle. Kokemus on niin kokonaisvaltainen. Yhdessä jaksossa kuulin ääniä. Lähinnä ne olivat rasittavia...
Lue kommentti

JPI, ovolo ja Kontra1 bannilistallani, eli en lue heidän trolliviestejään.

Lisää listalleni kyllä mahtuu, onhan avaruus ääretön tila jonne mahtuu.
MrNewTime

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1479
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.