Mikrotietokone oli vasta tulossa konttoreihin ja koteihin. Sähköisiä lehtiäkin kuitenkin jo povattiin.

Vuonna 1981 mikropiireihin perustuva tietokone oli kymmenen vuotta vanha keksintö mutta tunnettu yleisesti vasta pari vuotta ja vasta tulossa ihmisten elämään.

Numerossa 2/1981 elektroniikan professori Yrjö Neuvon juttu ”Missä mikrojen mahdollisuudet?” esitteli perusasioita: ”Ohjelmien (pehmo, engl. software) laatiminen ei yleensä edellytä kovinkaan yksityiskohtaisia tietoja mikrotietokoneen laitteistosta (kovo, engl. hardware).”

”Mikrotietokoneiden tärkeä sovelluskenttä ovat erilaiset toimistot. Pienyrityskin voi nyt hankkia tietokoneen kaupallishallinnollisiin tehtäviin. Toinen merkittävä toimistosovellus on tekstin käsittely.”

”Mikrotietokoneen avulla järjestelmän käyttäjälle kyetään antamaan kunkin tilanteen mukaiset ohjeet tekstinä tai vaikkapa selvänä puheena.”

”Mikrotietokonepohjaisen laitteen ja käyttäjän välinen tiedonsiirto käy usein keskustelun tapaan eli vuorovaikutteisesti. Tämä viestintätapa on ihmiselle hyvin luonnollinen.”

Vuoden viimeisessä numerossa 8/1981 jutussa ”Kumous kirjapainossa” VTT:n tutkijat Sirkka Manni-Loukkola ja Timo Siivonen ennakoivat tietotekniikan aiheuttamaa media-alan murrosta, ”kuvaruutulehtiä”. Vasta nyt 35 vuotta myöhemmin murros on toden teolla käynnissä.

”Ehkä offsetpainoakaan ei pian tarvita. Laitteet tuovat viestit sähköisesti vastaanottajan kotiin ja ”painavat” lehden siellä paperille eräänlaisella valokopiokoneella. Toinen mahdollisuus on, että paperia ei tarvita ollenkaan, vaan ”lehti” luetaan suoraan television kuvaruudulta.”

”Painetun sanan ja televisioviestin lähentyminen perustuu tietokoneisiin. Tietokoneet muistavat tiedon, joka niihin kerran on kirjoitettu. Viestin voi silmänräpäyksessä singota puhelinlangoilla tai radioaaltoina paikasta toiseen ja muuttaa jälleen luettavaksi filmille, paperille tai kuvaruudulle.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.