Uteliaisuus tyydyttyy faktoista, mutta opetuksiin tarvitaan ammattitaitoista tulkintaa.

”Historiallisella tutkimustuloksella, olipa se sinänsä oikea tai väärä, voi olla merkittäviä vaikutuksia”, kirjoittaa Suomen ja Skandinavian historian professori Yrjö Blomstedt numerossa 2/1982 artikkelissaan ”Mitä historia opettaa?”

Karl Marxin perusteellisia laskelmia Englannin työväenluokan kurjistumisesta on pidetty väärinä, mutta se ei ole estänyt tämän ajatusrakennelman vaikutusta ihmiskunnan historiaan.”

”Historiasta tulisi siis ensinnäkin oppia kriittisyyttä historian edessä. Toisaalta siitä voi oppia myös sen, että historiaa tulee taiten käyttää oppimestarina. Jos edes oppisimme näkemään vaihtoehtojen rajallisuuden ja ajatus- ja käyttäytymismallien vähäisen määrän, olisimme jo oppineet historiasta paljon. Tilasto- ja taloustieteiden kehitysmalleja noudatellen voisimme myös hahmotella ennakkokuvia tulevaisuudesta muillakin aloilla. Toisaalta voisimme oppia näkemään historiasta myös sattumanvaraisten voimien vaikutukset.”

”Tietysti historia opettaa meille runsaastikin siitä, miten ennen elettiin ja oltiin, mitkä olivat menneisyyden tärkeät tapahtumat ja asiat, mutta faktatieto voi sellaisenaan tyydyttää vain uteliaisuutta. Vasta sitä tulkitsemalla voidaan päästä opettavuuden tasolle. Tästä taas voidaan tehdä sellainen päätelmä, että opettajana voi olla historiantutkija, ei oikeastaan itse historia.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.