Lentäisikö vuosituhannenvaihteen taivaalla rakettikone?

”Lentokoneiden muoto ei juuri muutu”, kirjoitti Finnair Oy:n lento-osaston apulaisjohtaja Heikki Seppälä jutussaan ”Liikennelentokone vuonna 2000” numerossa 8–9/1985.

”Polttoainesäästöihin pyrittäessä on ilman vastuksen pienentäminen kuitenkin tärkeä tavoite.”

”Varsin moni tänään lentävä liikennelentokone on käytössä vielä vuonna 2000, sillä lentokoneen taloudellinen käyttöikä on 20–25 vuotta.”

”Kaikissa konetyypeissä lisätään automaation osuutta entisestäänkin, ja koneista tehdään myös entistä kevyempiä. Lentoturvallisuus paranee automaation ja elektroniikan lisääntymisen myötä.”

”Öljypohjaiset uudet polttoaineet eivät juuri vaadi muutoksia koneisiin ja polttoaineiden jakelujärjestelmiin. Vedyn etu on saasteettomuus, mutta se vaatii suuret polttoainesäiliöt, mikä kasvattaa koneiden kokoa. Myös jakelujärjestelmät pitäisi uusia. Vedyn käyttö liikennelentokoneissa siirtyneekin kauas tulevaisuuteen.”

”Ääntä nopeammat liikennelentokoneet tulevat jonkin ajan kuluttua uudelleen arvioitaviksi. Saattaa olla, että nykyistä kehittyneemmille konetyypeille löytyy taloudellisesti kannattavaa käyttöä.”

”Sellaiset lentokonetekniikan erityisratkaisut, kuten pystysuora nousu, joita sovelletaan jo yleisesti sotilaskoneissa, ovat vielä pitkän aikaa liian kalliita liikennelentokoneisiin. Pystysuora nousu vaatii tavattoman paljon energiaa. Samasta syystä lykkäytynee monien haave, avaruusmatkailua enteilevä matkustaminen rakettikoneilla mantereelta toiselle.”

Tiede 35 vuotta

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.