Tšernobylin voimalan reaktori oli räjähtänyt edellisenä vuonna.

Tšernobylin ydinvoimalassa Ukrainassa tapahtui aamuyöllä 26.4.1986 räjähdys, jonka seurauksena ilmaan pääsi radioaktiivisia aineita kymmenen päivän ajan. Ilmavirtaukset kuljettivat radioaktiivisia hiukkasia muun muassa Suomen ylle, ja niitä laskeutui sadevedessä maahan. Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Jukka Laaksonen selvitti vaikutuksia jutussa ”Tšernobylin jälkeen” numerossa 3/1987.

”Ennen Tšernobylin turmaa Suomessa oli tehty laskelmia tämäntapaisen onnettomuuden varalta. Ne osoittivat, että missä tahansa Keski-Euroopan tai Neuvostoliiton ydinvoimalassa tapahtuva vakava reaktorionnettomuus voi epäsuotuisissa sääoloissa aiheuttaa maassamme nyt koetunlaisen säteilytilanteen.”

”Ensimmäiset havainnot säteilyarvojen kohoamisesta tehtiin 27.4. illalla Kajaanissa, jossa paikallinen sadekuuro huuhtoi maahan radioaktiivisia aineita.”

”Alustava kuva Suomeen tulleesta laskeumasta saatiin varsin nopeasti noin 300 kiinteän mittausaseman havainnoista. Säteilyturvakeskuksen mittausautoon sijoitetut laitteet täydensivät tietoja.”

”Koskemattomassa maaperässä – metsämaalla, muokkaamattomilla pelloilla, luonnonniityillä ja yleensä rakentamattomilla alueilla – laskeuma on pysynyt aivan maan pintakerroksessa. Metsissä radioaktiivisia aineita on tarttunut myös havupuiden neulasiin.”

”Pelloilla säteilyn voimakkuus on selvästi vähentynyt, kun radioaktiiviset aineet on kynnetty maahan. Päällystetyiltä teiltä ja kaduilta on suurin osa laskeumasta huuhtoutunut pois.”

”Joillakin paikoin laskeuman aiheuttama säteily oli vielä syksyllä yhtä voimakasta kuin ”normaali” luonnon säteily keskimäärin.”

”Alustava karkea arvio on, että Tšernobylista tuli vuonna 1986 jokaista suomalaista kohti noin 0,2 millisievertiä (mSv) ulkoista säteilyä. Tulevat vuodet mukaan lukien ulkoista säteilyä kertyy kaikkiaan noin 0,6 mSv. Säteilyannos on pieni – ennen ydinturmaa suomalaiset saivat ulkoista, luonnosta tulevaa taustasäteilyä keskimäärin 0,8 mSv vuodessa.”

”On arvioitu, että Tšernobylin aiheuttama sisäisen säteilyn annos (elintarvikkeista) on lähivuosina yhteensä noin 1,4 mSv. Kun tähän lisätään ulkoisen säteilyn arvio 0,6 mSv, saadaan kokonaisannokseksi 2,0 mSv. Kun keskimääräinen vuotuisannoksemme on 4 mSv, Tšernobylin ydinonnettomuus aiheuttaa siten kaikkiaan noin puolen vuoden lisän suomalaisten säteilyrasitukseen.”

”Voidaan arvioida, että ydinturma aiheuttaa tulevien 50 vuoden aikana meillä 100–200 ylimääräistä syöpäkuolemaa. Samana aikana arvioidaan noin miljoonan suomalaisen sairastuvan muista syistä aiheutuneeseen syöpään.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.