Itä-Eurooppa oli mullistunut, Neuvostoliitto viimeisillään.

Marraskuussa 1989 murrettiin muuri, joka oli 1960-luvun alusta saakka jakanut Berliinin kahteen osaan. Saksalais-suomalaisten suhteiden historiaa tutkinut Hannes Saarinen kirjoitti jutussaan ”Kohti yhtä Saksaa?” numerossa 1/1990:

”Vielä vuosi sitten kahden Saksan olemassaolo näytti vakiintuneelta. Maailmalla oli totuttu siihen, että Natoon ja Euroopan yhteisöihin ankkuroitu Saksan liittotasavalta sekä Neuvostoliiton johtamaan sosialistiseen leiriin lukeutuva Saksan demokraatinen tasavalta ovat erillisiä valtioita ja pysyvät sellaisina. Vain jaettu Berliini, tai tarkkaan ottaen Länsi-Berliinin sijainti keskellä DDR:ää, muistutti edelleen, että joskus oli ollut olemassa yhtenäinen Saksa.”

”Itäsaksalaisten viimekesäinen joukkopako, vallan vaihtuminen maassa ja lopulta rajojen avaaminen suoraan länteen mullistivat tilanteen täydellisesti.”

”Nykyinen keskustelu Saksojen yhdistymisestä lähti liikkeelle DDR:n sisäisestä kriisistä, jonka puhkeaminen on osa koko itäblokin murrosta.”

”Huolestuneimmat ja kielteisimmät ulkomaiset kannanotot kiirivät Puolasta ja Israelista. Juutalaisten ja puolalaisten reaktiot olivat ymmärrettäviä, olivathan he kärsineet eniten kansallissosialistisen Saksan terrorista.”

”Toisaalta Euroopan yhdentymiskehitys ja suunnitelma Eurooppalaisesta talousalueesta – johon uudistusprosessin aloittaneet Keski- ja Itä-Euroopan valtiotkin saattaisivat jollakin tapaa liittyä – on luonut vision suuresta perheestä, jossa valtionrajat eivät enää muodosta aitoja kansojen välille. Tässä uudessa Euroopassa saksalaisillakin, niin toivotaan, olisi sijansa ilman historian painolastia.”

Tilannekuvaa hahmotteli myös poliittisen historian dosentti Seppo Hentilä jutussaan ”Sosialismi romahti” numerossa 7/1990:

”Syksyllä 1989 kaikki muuttui – vyöryn lailla. Puolassa kommunismit menettivät yksinvaltansa syyskuussa, kun Solidaarisuuden neuvonantaja Tadeusz Mazowiecki muodosti uuden hallituksen. Budapestissa laskettiin punainen tähti alas parlamenttitalon katolta – –, ja Unkari julistautui porvarilliseksi tasavallaksi.”

”Marraskuun 9. päivänä DDR avasi yllättäen rajansa, ja Berliinin muuri murtui. – – Ensimmäisisä vapaissa vaaleissa juhli oikeisto. Kansa ei enää uskaltanut luottaa mihinkään, mkä vähänkin haiskahti sosialismilta.”

”Tšekkoslovakiassa kommunistit menettivät yksinvaltansa marraskuussa. – – Muutamaa päivää aikaisemmin oli syrjäytetty Romanian Nicolae Ceausescu. – – Vain Bulgariassa muutos eteni (Neuvostoliiton presidentin) Gorbatšovin toivomalla tavalla: valta vaihtui hallitusti.”

”Itä-Euroopassa romahtivat stalinistiset diktatuurit – mutta miksi niin äkkiä ja odottamatta? Ilman Neuvostoliiton imperiumin hajoamista näin raju muutos ei varmaan olisi ollut mahdollinen. Toisaalta Itä-Euroopan maissa paloi jo sytytyslanka. Oppositiot olivat valmiina olemassa, ja kun mahtavan naapurin ote kirposi, Itä-Euroopassa räjähti.”

”Praha, Budapest ja Varsova ovat vanhoja eurooppalaisia kulttuurikaupunkeja. Neuvostoliiton läntiset osat, Baltia, Valko-Venäjä ja Ukraina, Pietarista puhumattakaan, ovat historiallisesti osa Eurooppaa. Kuuluuko myös Moskova Eurooppaan, sen näyttää aika.”

 

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä