Itä-Eurooppa oli mullistunut, Neuvostoliitto viimeisillään.

Marraskuussa 1989 murrettiin muuri, joka oli 1960-luvun alusta saakka jakanut Berliinin kahteen osaan. Saksalais-suomalaisten suhteiden historiaa tutkinut Hannes Saarinen kirjoitti jutussaan ”Kohti yhtä Saksaa?” numerossa 1/1990:

”Vielä vuosi sitten kahden Saksan olemassaolo näytti vakiintuneelta. Maailmalla oli totuttu siihen, että Natoon ja Euroopan yhteisöihin ankkuroitu Saksan liittotasavalta sekä Neuvostoliiton johtamaan sosialistiseen leiriin lukeutuva Saksan demokraatinen tasavalta ovat erillisiä valtioita ja pysyvät sellaisina. Vain jaettu Berliini, tai tarkkaan ottaen Länsi-Berliinin sijainti keskellä DDR:ää, muistutti edelleen, että joskus oli ollut olemassa yhtenäinen Saksa.”

”Itäsaksalaisten viimekesäinen joukkopako, vallan vaihtuminen maassa ja lopulta rajojen avaaminen suoraan länteen mullistivat tilanteen täydellisesti.”

”Nykyinen keskustelu Saksojen yhdistymisestä lähti liikkeelle DDR:n sisäisestä kriisistä, jonka puhkeaminen on osa koko itäblokin murrosta.”

”Huolestuneimmat ja kielteisimmät ulkomaiset kannanotot kiirivät Puolasta ja Israelista. Juutalaisten ja puolalaisten reaktiot olivat ymmärrettäviä, olivathan he kärsineet eniten kansallissosialistisen Saksan terrorista.”

”Toisaalta Euroopan yhdentymiskehitys ja suunnitelma Eurooppalaisesta talousalueesta – johon uudistusprosessin aloittaneet Keski- ja Itä-Euroopan valtiotkin saattaisivat jollakin tapaa liittyä – on luonut vision suuresta perheestä, jossa valtionrajat eivät enää muodosta aitoja kansojen välille. Tässä uudessa Euroopassa saksalaisillakin, niin toivotaan, olisi sijansa ilman historian painolastia.”

Tilannekuvaa hahmotteli myös poliittisen historian dosentti Seppo Hentilä jutussaan ”Sosialismi romahti” numerossa 7/1990:

”Syksyllä 1989 kaikki muuttui – vyöryn lailla. Puolassa kommunismit menettivät yksinvaltansa syyskuussa, kun Solidaarisuuden neuvonantaja Tadeusz Mazowiecki muodosti uuden hallituksen. Budapestissa laskettiin punainen tähti alas parlamenttitalon katolta – –, ja Unkari julistautui porvarilliseksi tasavallaksi.”

”Marraskuun 9. päivänä DDR avasi yllättäen rajansa, ja Berliinin muuri murtui. – – Ensimmäisisä vapaissa vaaleissa juhli oikeisto. Kansa ei enää uskaltanut luottaa mihinkään, mkä vähänkin haiskahti sosialismilta.”

”Tšekkoslovakiassa kommunistit menettivät yksinvaltansa marraskuussa. – – Muutamaa päivää aikaisemmin oli syrjäytetty Romanian Nicolae Ceausescu. – – Vain Bulgariassa muutos eteni (Neuvostoliiton presidentin) Gorbatšovin toivomalla tavalla: valta vaihtui hallitusti.”

”Itä-Euroopassa romahtivat stalinistiset diktatuurit – mutta miksi niin äkkiä ja odottamatta? Ilman Neuvostoliiton imperiumin hajoamista näin raju muutos ei varmaan olisi ollut mahdollinen. Toisaalta Itä-Euroopan maissa paloi jo sytytyslanka. Oppositiot olivat valmiina olemassa, ja kun mahtavan naapurin ote kirposi, Itä-Euroopassa räjähti.”

”Praha, Budapest ja Varsova ovat vanhoja eurooppalaisia kulttuurikaupunkeja. Neuvostoliiton läntiset osat, Baltia, Valko-Venäjä ja Ukraina, Pietarista puhumattakaan, ovat historiallisesti osa Eurooppaa. Kuuluuko myös Moskova Eurooppaan, sen näyttää aika.”

 

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.