Visioitiin sähköisiä tekstejä, joita yhdistäisivät linkit.

Muistatko maailman, jossa ei vielä ollut Googlea, Wikipediaa tai Youtubea? Nettiaika virisi vasta 1990-luvun puolivälissä, ja tuon vuosikymmenen alussa sähköisiä tiedonhakuja vasta kuviteltiin. Numerossa 1/1991 VTT:n tutkijat Anneli Heimbürger ja Jukka Rantanen aloittivat juttunsa ”Seikkaile tietoon” visiolla, jonka he sijoittivat yhdeksän vuoden päähän tulevaisuuteen:

”Elämme tämän vuosituhannen viimeistä vuotta. Suomeen aikova matkailija istuu tietokoneen äärellä. Näyttimeltä hän lukee sähköistä tietosanakirjaa kohdasta Suomi. Erityisesti arkkitehtuurimme kiinnostaa matkailijaa. Hän siirtää osoittimen sanoihin Alvar Aalto ja painaa nappulaa.”

”Matkailija silmäilee Aallon saavutuksia. Finlandia-talon kohdalla hän painaa jälleen osoitinta. Sitten hän vie osoittimen valokuva-symbolin päälle, ja ruudulle ilmestyy Finlandia-talon kuva. Uusi näpsäys, ja kuva kiertyy niin, että talon näkee eri suunnista. Kun matkailija painaa elokuvakamera-symbolia, näyttimellä alkaa pyöriä videoelokuva, joka esittelee talon sisätiloja.”

”Matkailijaa kiinnostaa musiikkimme, ja hän kuuntelee Sibeliuksen Valse Tristen. Urheilun ystävänä hän seuraa Lasse Virenin dramaattista 5 000 metrin juoksua Münchenin olympiakisoissa 1972. Matkailija innostuu vielä hakemaan näyttimelle tiedot maamme ilmastosta ja katselemaan maisemia videolta. Hän myös ihastelee hyvin järjestettyjä liikenneyhteyksiämme, mutta kauhistelee hintojamme.”

”Vaikka Suomi ja suomalaiset eivät sitten houkuttelisikaan matkustamaan, tämä turisti on ”käväissyt” maassamme – matkatoimiston tietokoneella.”

”Vastaavien tietojen hankkiminen on nykyisin varsin työlästä hyvässäkin kirjastossa.”

Vuonna 1991 ei Internet-tulevaisuutta vielä nähty, vaan realistiselta visiolta tuntui tiedon pakkaaminen cd-rom-levyille (compact disk, read only memory):

”Parhaillaan kehitellään laitetta, johon voisi ladata useita cd rom -levyjä. Se hakisi niistä nopeasti halutun viittauksen, kuvan tai äänen.”

Unelmia muunkinlaisesta systeemistä kuitenkin oli:

”Hypertekstin isä Ted Nelson on arvostellut cd-rom-levyjä: ne rajaavat tietoavaruutta ja estävät vapaan liikkumisen siinä. Valmistaja on syöttänyt levyyn vain valitsemaansa tietoa ja linkittänyt sen valmiiksi. Nelsonin unelmana on maailmanlaajuinen tietopankki, universaali hyperkirjasto. Siihen koottaisiin vähitellen kaikki julkaistu tieto, jota sitten jokainen voisi käyttää hyväkseen.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä