Visioitiin sähköisiä tekstejä, joita yhdistäisivät linkit.

Muistatko maailman, jossa ei vielä ollut Googlea, Wikipediaa tai Youtubea? Nettiaika virisi vasta 1990-luvun puolivälissä, ja tuon vuosikymmenen alussa sähköisiä tiedonhakuja vasta kuviteltiin. Numerossa 1/1991 VTT:n tutkijat Anneli Heimbürger ja Jukka Rantanen aloittivat juttunsa ”Seikkaile tietoon” visiolla, jonka he sijoittivat yhdeksän vuoden päähän tulevaisuuteen:

”Elämme tämän vuosituhannen viimeistä vuotta. Suomeen aikova matkailija istuu tietokoneen äärellä. Näyttimeltä hän lukee sähköistä tietosanakirjaa kohdasta Suomi. Erityisesti arkkitehtuurimme kiinnostaa matkailijaa. Hän siirtää osoittimen sanoihin Alvar Aalto ja painaa nappulaa.”

”Matkailija silmäilee Aallon saavutuksia. Finlandia-talon kohdalla hän painaa jälleen osoitinta. Sitten hän vie osoittimen valokuva-symbolin päälle, ja ruudulle ilmestyy Finlandia-talon kuva. Uusi näpsäys, ja kuva kiertyy niin, että talon näkee eri suunnista. Kun matkailija painaa elokuvakamera-symbolia, näyttimellä alkaa pyöriä videoelokuva, joka esittelee talon sisätiloja.”

”Matkailijaa kiinnostaa musiikkimme, ja hän kuuntelee Sibeliuksen Valse Tristen. Urheilun ystävänä hän seuraa Lasse Virenin dramaattista 5 000 metrin juoksua Münchenin olympiakisoissa 1972. Matkailija innostuu vielä hakemaan näyttimelle tiedot maamme ilmastosta ja katselemaan maisemia videolta. Hän myös ihastelee hyvin järjestettyjä liikenneyhteyksiämme, mutta kauhistelee hintojamme.”

”Vaikka Suomi ja suomalaiset eivät sitten houkuttelisikaan matkustamaan, tämä turisti on ”käväissyt” maassamme – matkatoimiston tietokoneella.”

”Vastaavien tietojen hankkiminen on nykyisin varsin työlästä hyvässäkin kirjastossa.”

Vuonna 1991 ei Internet-tulevaisuutta vielä nähty, vaan realistiselta visiolta tuntui tiedon pakkaaminen cd-rom-levyille (compact disk, read only memory):

”Parhaillaan kehitellään laitetta, johon voisi ladata useita cd rom -levyjä. Se hakisi niistä nopeasti halutun viittauksen, kuvan tai äänen.”

Unelmia muunkinlaisesta systeemistä kuitenkin oli:

”Hypertekstin isä Ted Nelson on arvostellut cd-rom-levyjä: ne rajaavat tietoavaruutta ja estävät vapaan liikkumisen siinä. Valmistaja on syöttänyt levyyn vain valitsemaansa tietoa ja linkittänyt sen valmiiksi. Nelsonin unelmana on maailmanlaajuinen tietopankki, universaali hyperkirjasto. Siihen koottaisiin vähitellen kaikki julkaistu tieto, jota sitten jokainen voisi käyttää hyväkseen.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.