Ilmastollisesti olemme ikään kuin siirtymässä Tanskaan ja Pohjois-Saksaan.

Ilmaston lämpenemisestä oli kirjoitettu jo 1980-luvun numeroissa. 1990-luvun puoliväliin mennessä ilmastomallilaskelmat olivat tarkentuneet. Numeron 5/1995 jutussa ”Valppaana ilmaston muutokseen” Ilmatieteen laitoksen Raino Heino kertoi, mikä suomalaisia odottaa:

”Jos kasvihuonekaasujen päästöt eivät muutu yllättävästi, maapallon keskilämpötila kasvaa ensi vuosisadan puoliväliin mennessä noin puolitoista astetta. Lämpeneminen olisi suurinta pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla ja nimenomaan talvella. Uusia piirteitä tuloksissa ovat länsi- ja itäsuuntien lämpenemiserot. Esimerkiksi Suomen länsipuolisilla merialueilla lämpenemisen ennustetaan olevan huomattavasti hitaampaa kuin itäpuolisila manneralueilla.”

”Arvioiden mukaan meidän ilmastossamme sekä talvi että kesä lämpenisivät enemmän kuin koko maapallolla keskimäärin.”

”Ennakoitu ilmaston muutos merkitsisi Suomessa ensi vuosisadan kuluessa muun muassa pienempää lämpötilan vuodenaikaisvaihtelua ja pakkaskauden eli termisen talven lyhentymistä mahdollisesti jopa kolmella kuukaudella. Kasvukausi, joka vaatii yli viiden asteen keskilämmön, voisi pidentyä yli kuukaudella eli esimerkiksi Etelä-Suomessa nykyisestä 180 päivästä 220 päivään.”

”Pilvisyys olisi todennäköisesti nykyistä runsaampaa, ja vuotuinen sademäärä kasvaisi noin viidenneksellä. Voimistuvan haihtumisen takia maan kosteusolot pysyisivät kuitenkin kesällä lähes ennallaan. Muina vuodenaikoina kasvavat sademäärät merkitsisivät nykyistä paljon suurempia jokivirtaamia. Myös lumiolot muuttuisivat lämpenemisen johdosta huomattavasti, ja ainakin Etelä-Suomen talvi mustuisi entisestään.”

”Tällaiset ennusteen mukaiset ilmasto-olot vallitsevat nykyään Keski-Euroopan pohjoisosissa. Suomi ikään kuin siirtyisi Tanskaan ja Pohjois-Saksaan.”

”Rinnastus ontuu kuitenkin sikäli, että Suomen valaistusolot eivät muuttuisi miksikään. Kasvisto ja maaperä eivät myöskään muuttuisi näin nopeasti.”

”Uusimpien arvioiden mukaan merenpinta nousisi ensi vuosisadan kuluessa puolen metrin verran. Kohoaminen upottaisi tiheästi asuttuja rannikkoalueita ja saaria. Suomessa ja muilla viime jääkauden lyttyyn painamilla alueilla tätä vaaraa ei ole, koska maanpinnan nousu jatkuu vielä pitkään.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.